Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Uniasiantuntija: Kirkasvalolamppu tehokkain hoito kaamosmasennukseen – osalle valohoito aiheuttaa päänsärkyä tai ruokkii maniaa

Kirkasvalolampun hankinnassa on tärkeää pohtia, mihin lampun sijoittaa, jotta valon ääressä tulee oleiltua joka aamu säännöllisesti.
Emmi Julkunen

Emmi Julkunen

Monen suomalaisen vireystaso vajoaa pohjamutiin erityisesti marraskuussa valoisan ajan huvetessa. Jopa 25 prosenttia suomalaisista aikuisista kärsii kaamosoireista ja 1-2 prosenttia kaamosmasennuksesta.

Talvikuukaudet näkyvät myös masennustilastoissa.

– Joka kymmenes masennusdiagnoosi liittyy kaamosmasennukseen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uneen ja vuorokausirytmiin erikoistunut tutkimusprofessori Timo Partonen.

Kaamosmasennus tulee erottaa kaamosrasituksesta. Kaamosmasennuksesta on kyse, kun pimeinä talvikuukausina henkilöllä alkaa toistuvasti masennustila. Oireita ovat esimerkiksi surullisuus, alentunut mieliala, ahdistuneisuus, ärtyneisyys, mielihyvän ja mielenkiinnon puute.

Oireet muistuttavat tavallista masennusta. Kaamosmasennuksessa oireet usein voimistuvat iltapäivisin ja ne toistuvat vuosi toisensa jälkeen samaan aikaan. Voimakkaimmillaan kaamosmasennuksen oireet ovat usein marraskuusta tammikuuhun.

Yleisempiä kaamosoireita taas ovat väsymys, liikaunisuus, makeannälkä ja lihominen. THL:n tutkimusprofessori Partosen mukaan kaamosoireita riittää ongelmaksi asti suomalaisilla ja että kyseessä on äärimmäisen yleinen ilmiö.

Hän kertoo, että kirkasvalolamppu on tehokas hoito kaamosoireisiin ja paras yksittäinen hoito kaamosmasennukseen. Tutkimusten mukaan oikein toteutettu valohoito parantaa neljällä viidestä kaamosmasennuksen ja auttaa suurimmalla osalla kaamosoireisiin.

Mutta tietylle ihmisryhmälle, tai mahdollisesti muutoin väärin käytettynä, kirkasvalolamppu kirvoittaa haittaoireita. Herkimmille kirkasvalohoidosta aiheutuu päänsärkyä, levottomuutta tai pahoinvointia.

– Valohoito on todettu tehokkaimmaksi toistettuna viitenä kertana viikossa ja aamuisin kello 5-9 välisenä aikana. Lisäksi valoa ei tule tuijottaa suoraan vaan antaa sen paistaa epäsuorasti. Myöskään ei tulisi liikkua liikaa, ettei valo tunnu tärisevältä ja aiheuta päänsärkyä tai migreeniä, Partonen kertoo.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosin saaneiden tulisi käyttää harkiten kirkasvalolamppua. Kaksisuuntaisen mielialahöiriön masennusjaksojen hoidossa kirkasvalolamppu on tehokas, mutta se voi ruokkia maniaa tai hypomanian, mikäli valohoito virkistää liikaa ja aiheuttaa unettomuutta.

– Tämä on toki harvinaista, mutta asian epäilyttäessä asiasta on hyvä keskustella omalääkärin tai psykiatrin kanssa, Partonen sanoo.

Manian aikana mieliala on epänormaalin kohonnut ja kiihtynyt vähintään viikon ajan. Manian aikana henkilön käytös voi olla hyvinkin impulssiivista esimerkiksi rahan tai alkoholin käytön suhteen.

Kirkasvalohoidon myönteiset tai haitalliset vaikutukset ilmenevät tavallisesti yhden viikon käytön jälkeen. Sen jälkeen on hyvä arvioida, haluaako valohoitoa jatkaa.

Vaihtoehtoisesti kaamosoireita voi hoitaa säännöllisellä liikunnalla, noin 2-3 kertaa viikossa 45 minuutin tai tunnin ajan.

– Liikunnan helpottava vaikutus nähdään usein noin neljän viikon jälkeen.

Kommentoi

Mainos: Kymen Sanomat

Monipuoliset sisältömme odottavat sinua!

| Päivitetty

Palvelut

Ruokapaikka