Yhdysvaltalaisen ruoan tilauspalvelun DoorDashin toimitusjohtaja ja perustajajäsen Tony Xu kertoo, että suomalaisen Woltin oston taustalla on pyrkimys laajentua globaaliksi yritykseksi.
DoorDash toimii pääasiallisesti Pohjois-Amerikassa, mutta yhtiöllä on toimintaa myös Australiassa ja Japanissa. Wolt toimii 23 maassa Euroopassa.
– Yhtiöillä on aika paljon samankaltaisuuksia, Xu perustelee kaupan etuja.
DoorDash ja Wolt kuuluvat niin sanottuihin alustatalouden yhtiöihin, joiden luoman teknologian avulla asiakkaat voivat tilata ja saada kuljetettua ravintolaruokaa, ruokatavaraostoksia sekä muita tavaroita.
Yhtiöt kertoivat keskiviikon vastaisena yönä Suomen aikaa, että liki 50 miljardin euron arvoinen DoorDash ostaa Woltin noin seitsemällä miljardilla eurolla. Kyse on Suomen kaikkien aikojen toiseksi suurimmasta yrityskaupasta. Vain Nokian ja Alcatel-Lucentin vajaan 16 miljardin euron kauppa on suurempi.
Sen sijaan Nokian matkapuhelinyksikön myynti vajaalla kuudella miljardilla eurolla Microsoftille jää pienemmäksi kuin DoorDashin ja Woltin yrityskauppa.
Woltin toimitusjohtaja ja perustajajäsen Miki Kuusi kertoo, ettei keskusteluja jatkossa ole vielä käyty DoorDashin kanssa maakohtaisesti. Wolt jatkaa joka tapauksessa toimintaansa omalla nimellään. Pääkonttori pysyy Helsingissä. Woltin pääkonttorista tulee DoorDashin kansainvälisen liiketoiminnan keskus.
Kuusi saa vastuulleen DoorDashin kansainvälisen liiketoiminnan ja liittyy yhtiön johtoryhmään.
– Olemme äärimmäisen iloisia siitä, että saamme yhdistää voimamme DoorDashin kanssa, hän sanoo.
Wolt on aiemmin antanut ymmärtää, että pörssilistautuminen olisi paras vaihtoehto yhtiöille. Nyt tapahtui kuitenkin yritysmyynti, joka on pääomasijoittajille toinen vaihtoehto listautumisen ohella.
Kuusi kertoo, ettei hän vielä jonkin aikaa sitten edes ajatellut yrityskauppaa.
Jättipotti Woltin osakkeenomistajille
Vuonna 2013 perustettu kalifornialainen DoorDash maksaa kaupan omilla osakkeillaan, mikä tuottaa jättipotin Woltin omistajille. Yhtiön perustajia ovat Kuusen lisäksi Juhani Mykkänen, Oskari Pétas, Mika Matikainen, Lauri Andler ja Elias Aalto. Heistä ainakin Aalto on myynyt pois Woltin osakkeita.
Woltiin ovat sijoittaneet muun muassa Supercellin Ilkka Paananen ja Nokian entinen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa.
Sijoitusyhtiöistä mukana ovat olleet ruotsalaisen Wallenbergin suvut EQT sekä joukko yhdysvaltalaisia, Piilaakso-peräisiä sijoitusyhtiöitä, joiden takana on tunnettuja ict-alan nimiä.
Vuonna 2014 perustettu Wolt on jo tuottanut sievoiset summat omistajilleen, vaikka yhtiö on vielä nuori. Kuusen ansiotulot olivat viime vuonna keskiviikkona julkaistujen verotietojen mukaan 182 000 euroa ja pääomatulot yli kaksi miljoonaa euroa.
Muista perustajista Mykkäsen pääomatulot olivat vajaat 630 000 euroa, Andlerin runsaat 1,5 miljoonaa euroa, Pétasin hieman alle 1,2 miljoonaa euroa ja Aallon noin 216 000 euroa. Matikaisen pääomatulot olivat alle 5 000 euroa, mutta hän on ilmeisesti kirjoilla Sveitsissä. Hänellä ei ollut Suomesta lainkaan ansiotuloja viime vuonna.
Wolt arvioi, että kaupasta maksetaan Suomeen veroja yli 600 miljoonan euron arvosta, kun kaupassa vaihdetut osakkeet päätyvät verotettavaksi.
Yhtiöt ennakoivat kaupan toteutuvan vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla.
Kiistaa läheteistä sekä Suomessa että Yhdysvalloissa
Molemmat yhtiöt ovat, monen ruuan kuljetuspalvelun tapaan, myös joutuneet selvittelemään lähettiensä asemaa.
Woltin lähetit ovat tällä hetkellä yrittäjiä, mutta Etelä-Suomen aluehallintovirasto linjasi marraskuun alussa, että Woltin ruokalähetit ovat työsuhteessa. Wolt valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen.
DoorDash oli puolestaan otsikoissa syyskuussa , kun sen työntekijät osoittavat mieltään toimitusjohtaja Xun kodin ulkopuolella San Franciscossa. Mielenosoittajat vaativat yhtiöltä muun muassa korotusta lähettien vähimmäistuloihin.
Sovelluspohjaisten alustatalouden yhtiöiden työntekijät voidaan Kalifornian osavaltiossa luokitella itsenäisiksi yrittäjiksi työntekijöiden sijaan.
Xu korostaa, että työnteon luonne on muuttumassa. Hänen mukaansa kaikilla pitää olla mahdollisuus valita tapa, jolla he tekevät töitä.
Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Samuli Sinisalo arvioi, ettei kauppa välttämättä vaikuta lainkaan kiistaan lähettien asemasta.
– Omistusjärjestelyjä tehdään koko ajan, ja ne eivät vaikuta operatiiviseen toimintaan, Sinisalo sanoo.
Hänen mukaansa mielenkiintoista on, että Wolt on kutsunut lähettejään kumppaneiksi. Näkyykö kumppanuus nyt palkitsemisessa, hän kysyy.
Lähettien juomarahoja oman toiminnan rahoittamiseen
DoorDash on joutunut myös ikävän julkisuuden kohteeksi. Yhdysvaltalainen CBS News kertoi vuosi sitten, että yhtiö antoi asiakkaiden uskoa juomarahojen menevän työntekijöille, vaikka todellisuudessa DoorDash käytti väitteiden mukaan osan tipeistä oman toimintansa rahoittamiseen.
Asia soviteltiin 1,5 miljoonalla dollarilla (1,3 miljoonalla eurolla). Sittemmin DoorDash on kertonut korjanneensa toimintaansa tältä osin.
Kaksi vuotta sitten DoorDash joutui hakkereiden hyökkäyksen kohteeksi. Vice.com -julkaisun mukaan hakkerit saivat käsiinsä tietoja 4,9 miljoonasta asiakkaasta. Tietoihin kuuluivat muun muassa heidän sähköpostiosoitteitaan, tilaushistorioitaan ja osittaisia tietoja heidän maksukorteistaan.
Etlan toimitusjohtaja: Suomessa osataan tehdä start-upeja
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo Wolt-kaupan kertovan siitä, että Suomessa osataan tehdä start-up-yrityksiä.
– Suomessa osataan tehdä alkupäätä, mutta jossain vaiheessa rahkeet loppuvat ja kansainväliset jätit tulevat tavalla tai toisella. Maailmanvalloitus tavallaan monesti suomalaisilta yrityksiltä loppuu, Kangasharju sanoo ja lisää:
– Tämä on yksi osoitus, että Suomessa on pienet varallisuuserot ja vähän kokemusta kansainvälisestä bisneksestä. Toisaalta tiedetään tutkimuksesta, kun yritykseen tulee ulkomaalaisomistusta, monesti sen tuottavuus kasvaa ja menestys paranee, Kangasharju sanoo.
Kangasharju pitää kansallisena identiteettikysymyksenä, että Woltin tuotekehitystoiminta, kotipaikka ja yhteisöverovelvollisuus säilyvät kaupasta huolimatta Suomessa.
– Tuotekehitystoiminta on yrityksissä korkean arvonlisän tuotantoa, mutta tuotekehitysinsinöörin hinta on Suomessa halpa kansainvälisesti verrattuna. Siinä mielessä Suomella voi olla kilpailuetua. Se on niitä hyviä puolia tällaisesta kaupasta. Suomessa on näiltä osin kilpailukykyä jäljellä vielä, vaikka suuressa kuvassa investoinnit Suomeen ovat olleet pienet.
Miki Kuusi kiitti hallitukselle lähettämässään sähköpostissa Suomea siitä, mitä on maalta saanut.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoo liikuttuneensa teknologiayhtiö Woltin toimitusjohtajan Miki Kuusen pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen edustajille lähettämästä sähköpostista. Sähköpostissaan Kuusi kiitti Suomea siitä, mitä hän on maalta saanut, ja kertoi haluavansa pitää yrityksellä ison roolin Suomessa.
Saarikon mukaan yrityskauppa on iso signaali suomalaisen osaamisen merkityksestä.
– Wolt on ollut rohkea ja sitkeä yritysidea, joka lähti lentoon. Kaikille alustatalouden yrittäjille ei ensimmäisellä kerralla eikä toisellakaan kerralla käy niin, Saarikko luonnehti.
Saarikko tapasi keskiviikkona yhdessä elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) kanssa Kuusta ja Woltin toista perustajahahmoa Juhana Mykkästä valtiovarainministeriössä. Saarikko kutsui Woltin edustajat valtiovarainministeriöön saatuaan Miki Kuusen sähköpostin tiistai-iltana.