Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Yhä useampi epäilee itsellään raudanpuutetta – ja moni on oikeassa

Anemiasta ja raudanpuutteesta on alettu viime vuosina puhua enemmän, mikä on saanut anemiaan sopivista oireista – kuten väsymyksestä – kärsivät suomalaiset liikkeelle. Hanna Matikainen / LEHTIKUVA

Janita Virtanen / STT

Anemiasta ja raudanpuutteesta on alettu viime vuosina puhua enemmän, mikä on saanut anemiaan sopivista oireista – kuten väsymyksestä tai fyysisen suorituskyvyn laskusta – kärsivät suomalaiset liikkeelle. Etenkin elimistön rautavarastojen määrää kuvaavan ferritiiniarvon mittaaminen on lisääntynyt merkittävästi, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen Terveystalosta .

– Vastaanotolle tulee entistä enemmän potilaita, jotka epäilevät oireidensa perusteella raudanpuutetta. Selvästi suurin osa on nuoria naisia, eli he todennäköisesti ovat aiheesta muita kiinnostuneempia, ja moni heistä on todella ollut oikean diagnoosin äärellä. Raudanpuutettahan esiintyy erityisen paljon juuri hedelmällisyysikäisillä naisilla, mikä on kytköksissä kuukautisiin ja raskauksiin, Halonen toteaa.

Halosen mukaan elimistön rautavarastojen ehtyminen voi aiheuttaa anemian oireita, vaikka varsinaista anemiaa ei olisikaan havaittavissa. Kun elimistön rautavarastot hupenevat, ferritiiniarvo alkaa laskea. Kun varastorauta on käytetty, elimistö ei pysty enää tuottamaan riittävästi hemoglobiinia ja punasoluja.

Hemoglobiini- tai punasolupitoisuuden laskettua viitearvojen alapuolelle puhutaan anemiasta.

Halosen mukaan anemiaa on enintään 10 prosentilla suomalaisista. Joka viides nainen kärsii siitä jossakin vaiheessa elämäänsä.

Anemian oireita voivat olla väsymys, fyysisen suorituskyvyn lasku, huimaus, päänsärky, hengenahdistus ja sydämen sykkeen nousu.

– On hyvä muistaa, että esimerkiksi väsymyksen taustalla voi olla muitakin elimistön toiminnanhäiriöitä, joita voidaan selvittää laboratoriotutkimuksilla. On myös mahdollista, että väsymyksen syy on psyykkinen, Halonen huomauttaa.

Suuri osa anemioista on oireettomia

Vain noin puolet anemioista johtuu raudanpuutteesta. Suurin osa raudanpuuteanemioista liittyy pitkäkestoiseen verenvuotoon. Syynä voi olla esimerkiksi mahahaava tai suolistosyöpä, kertoo Mehiläisen yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall.

Raudanpuuteanemiaa voivat aiheuttaa myös esimerkiksi hyvin runsaat kuukautiset tai folaatin puute, joka saattaa johtua esimerkiksi raskaudesta, hoitamattomasta keliakiasta tai yksipuolisesta kasvisruokavaliosta.

Rosenvallin mukaan anemiaa todetaan eniten iäkkäillä ja pitkäaikaissairailla suomalaisilla. Krooniset tulehdussairaudet johtavat helposti siihen, että elimistön voimavarat – rauta mukaan lukien – kuluvat kyseiseen tulehdusreaktioon.

Suurin osa anemioista ei aiheuta selkeitä oireita.

– Jos anemia kehittyy hitaasti, sen oireet ovat usein hyvin vähäisiä tai niitä ei ole ollenkaan, jolloin se voi edetä jopa vaikea-asteiseksi ilman, että potilas itse huomaa mitään. Anemia löytyykin useimmiten sattumalta, tai kun sitä varta vasten etsitään laboratoriokokeilla, Rosenvall sanoo.

Rosenvall arvioi, että anemian diagnosoiminen on yleistynyt Suomessa suurten ikäluokkien ikääntymisen myötä: kun ikääntyneitä on enemmän, myös sairauksia on enemmän, ja sairauksien tunnistamiseen tarvitaan laboratoriokokeita. Mitä enemmän laboratoriokokeita tehdään, sitä enemmän löytyy myös anemiaa.

Anemia käy usein ilmi perusverenkuvasta. Tämän jälkeen anemian syytä on mahdollista selvittää tarkemmilla rautakokeilla.

Anemian syy on selvitettävä aina

Anemian syy on selvitettävä aina, sillä sen taustalta saattaa löytyä jokin hoitoa vaativa sairaus. Hoitamaton anemia voi olla terveydelle vaarallinen, ja onnistunut hoito edellyttää, että syy on selvillä, painottaa Rosenvall.

– Edelleen valitettavan usein erilaisia oireita laitetaan anemian piikkiin ilman että selvitetään, mikä anemiaa aiheuttaa. Sama koskee myös esimerkiksi viitearvojen alarajalla olevaa ferritiiniarvoa: aina pitäisi pyrkiä selvittämään, miksi rautavarastot ovat vähissä.

Rosenvall antaa esimerkin: Jos anemian syyksi paljastuu mahahaavasta johtuva raudanpuutos, ensin hoidetaan mahahaava. Tämän jälkeen elimistön rautavarastot saadaan rautakuurilla kuntoon usein jo kolmen kuukauden kuluessa. Anemian oireet saattavat väistyä tätäkin nopeammin.

Rosenvall muistuttaa, että on paljon myös sellaisia anemioita, joita ei tarvitse tai voida hoitaa. Esimerkiksi lievää ja oireetonta korkeaan ikään tai krooniseen tulehdussairauteen liittyvää anemiaa ei voida poistaa, sillä hyvänkin hoidon vaikutukset haihtuvat muutamassa kuukaudessa – elimistö ei kerta kaikkiaan jaksa tuottaa riittävästi punasoluja.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka