Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Kolme alaikäistä tuomittiin vankeuteen Koskelan murhasta – "Uhrin omaisille tämä tuo helpotusta"

16-vuotiaan pojan ruumis löydettiin lavan alta joulukuun alussa Koskelan sairaalan lähistöllä. Jussi Nukari / LEHTIKUVA

Maria Rosvall, Elina Korkee / STT

Koskelan murhan uhrin omaisille käräjäoikeuden tuomio tuo helpotusta, omaisten asianajaja Janne Nuutinen sanoi perjantaina. Nuutisen mukaan oikeuden ratkaisu oli odotusten mukainen, eikä omaisilla ole aikomusta valittaa siitä.

Nuutisen mukaan surmatun pojan vanhemmille olisi ollut shokki, jos käräjäoikeus olisi päätynyt oleellisesti toisenlaiseen ratkaisuun.

– Se mitä on tapahtunut, on tapahtunut, mutta oikeuden toteutuminen on merkityksellistä. Omaiset saavat nyt kovaa maata jalkojensa alle, Nuutinen sanoi.

Käräjäoikeus tuomitsi perjantaina kolme tekoaikaan 16-vuotiasta poikaa vankeuteen Helsingin Koskelassa joulukuussa tehdystä murhasta. Myös uhri oli 16-vuotias.

Käräjäoikeus katsoi, ettei tuomituilla ollut tarkoitusta tappaa uhria, mutta heidän täytyi pitää varsin todennäköisenä, että uhri kuolee heidän menettelynsä seurauksena.

– Vastaajilla on ollut yhteisymmärrys tekoon, ja he ovat osallistuneet siihen tavalla, jota käräjäoikeus on pitänyt yhdessä tehtynä. Tekotapaa on pidetty erityisen raakana ja julmana. Tekijöitä on ollut kolme, väkivaltaa on kohdistettu (uhriin) yli kolme tuntia ja teossa on käytetty tekovälineitä, käräjäoikeus totesi.

Käräjäoikeuden mukaan teon vaikuttimet jäivät tarkemmin selvittämättä.

Osallistuivat väkivaltaan eri määrin

Käräjäoikeus huomioi kunkin tuomitun kohdalla heidän osallisuutensa tekoon, joka vaikutti osaltaan syyllisyyden määrään ja siten tuomitun rangaistuksen pituuteen.

Käräjäoikeuden mukaan eniten väkivaltaa tehnyt, sittemmin 17 vuotta täyttänyt poika tuomittiin kymmenen vuoden ja yhden kuukauden vankeuteen. Häntä vähemmän väkivaltaan osallistunut, yhä 16-vuotias poika sai yhdeksän vuoden ja kahden kuukauden tuomion.

Lievimmän rangaistuksen käräjäoikeus langetti toiselle sittemmin 17 vuotta täyttäneelle pojalle, joka oikeuden mukaan kohdisti uhriin merkittävästi vähemmän väkivaltaa kuin kaksi muuta tuomittua ja joka ei ollut tapahtumapaikalla koko aikaa. Hän sai kahdeksan vuoden ja kahden kuukauden tuomion.

Lisäksi käräjäoikeus määräsi heidät maksamaan yhteisvastuullisesti kummallekin uhrin vanhemmalle kärsimyskorvausta 12 000 euroa. Murhan lisäksi heidät tuomittiin erinäisistä muista, viime syksyn ja alkutalven aikana samaan uhriin kohdistuneista rikoksista, muun muassa pahoinpitelyistä.

Murhasta tuomittujen nuorten asianajajat ovat ilmoittaneet STT:lle, että he eivät kommentoi käräjäoikeuden ratkaisua, koska heidän päämiehensä ja näiden perheet ovat toivoneet niin.

Rangaistukset jäivät hieman syyttäjän vaatimista

Syyttäjä oli vaatinut tuomituille 12 vuoden, 11 vuoden sekä yhdeksän ja puolen vuoden vankeusrangaistuksia.

Syyttäjä ei vielä tiedä, aikooko se valittaa käräjätuomiosta. Toinen jutun syyttäjistä, aluesyyttäjä Satu Pomoell sanoi perjantaina, että syyttäjäpuoli tutustuu tuomioon rauhassa ennen kuin päätöstä mahdollisesta valituksesta tehdään.

– Syyksilukemiseen olemme hyvin tyytyväisiä, kaikki vastaajat tuomittiin pääosin siitä, mitä olimme vaatineetkin. Vaadittujen rangaistusten ja tuomittujen rangaistusten välillä on vähän heittoa, ja sitä täytyy nyt ihan rauhassa katsoa, Pomoell kertoi.

– Ihan vastaavia tekoja ei ole Suomessa ollut, johon voitaisiin peilata tätä, että mikä oikeudenmukainen rangaistus on ollut. Joudumme pohtimaan tätä ajan kanssa.

Pitkäaikaista ja voimakasta väkivaltaa

Kaksi pojista tunsi uhrin päiväkodista lähtien. Kolmas, pisimmän tuomion saanut poika tutustui tähän vasta viime syksynä. Oikeuden mukaan kolmikko kohdisti uhriin pitkäaikaista, moninaista ja voimakasta väkivaltaa.

Pojat kokoontuivat puistoon perjantaina 4. joulukuuta yhden syytetyn syntymäpäivän takia. Oikeuden mukaan syytetyt suunnittelivat ennakkoon juottavansa uhrin humalaan ja kohdistavansa tähän väkivaltaa.

Väkivalta kesti oikeuden mukaan noin kolme tuntia. Sen jälkeen syytetyt poistuivat paikalta ja jättivät tiedottoman uhrin makaamaan maahan. Oikeuden mukaan uhrin kehossa oli yli sata vammaa. Kuolemansyylausunnon mukaan hän kuoli vammoihinsa vasta tunteja väkivallan jälkeen.

Henkirikos paljastui, kun rakennusmies löysi uhrin ruumiin ulkoa maanantaiaamuna 7. joulukuuta.

Puolustus vetosi ikään ja päihtymykseen

Tuomituille tehtiin käräjäkäsittelyn aikana mielentilatutkimus, jonka mukaan he olivat tapahtuma-aikaan syyntakeisia eli ymmärsivät tekonsa.

Oikeudessa syytetyt kiistivät murhan, mutta myönsivät väkivallan vähäisempinä rikoksina. Puolustus vetosi oikeudenkäynnissä muun muassa tuomittujen nuoreen ikään sekä siihen, että he olivat kertomansa mukaan tekohetkellä päihtyneitä.

Oikeuden mukaan ikä tai päihtymys eivät estäneet tuomittuja ymmärtämästä, mitä he olivat tekemässä, tai havaitsemasta uhrin vammoja ja niiden seurauksia.

– (Uhrin) saamat vammat ja (uhrin) kunto ovat olleet humalassa olleellekin yksinkertaisia seikkoja havaita, oikeus katsoi.

Julkisuus ei lieventänyt rangaistuksia

Puolustuksen mukaan rangaistusta mitatessa olisi pitänyt myös huomioida lieventävänä seikkana tapauksen saama poikkeuksellinen julkisuus ja sen aiheuttamat lieveilmiöt. Tuomitut ovat kertoneet, että heidän nimiään on levitelty sosiaalisessa mediassa ja yksi heistä oli läheisineen saanut kirjeitä, joissa oli uhkaava sävy.

Oikeus katsoi, että koska kyseessä oli poikkeuksellinen ja vakava nuorten henkilöiden tekemä henkirikos, johon liittyi nöyryyttäviä ja halventavia piirteitä, on selvää, että teosta ja siihen johtaneista syistä käydään julkisuudessa laajaa keskustelua.

– Asian käsittely tiedotusvälineissä ei ole ollut poikkeuksellista eikä se ole saanut epäillyn rikoksen laatuun nähden poikkeuksellisia tai kohtuuttomia mittasuhteita -- (Tuomitut) ovat voineet varautua myös sosiaalisessa mediassa käytävään keskusteluun. (Senkään) ei ole osoitettu saaneen rikosten laatuun nähden kohtuuttomia mittasuhteita, oikeus katsoi.

STT ei julkaise alaikäisten tuomittujen nimiä

STT ei julkaise tuomittujen nimiä heidän alaikäisyytensä takia. Journalistin ohjeet, joihin STT on sitoutunut, edellyttävät erityistä pidättyväisyyttä alaikäisen tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa.

Nimien julkaisemisesta pidättäytyminen ei ole kannanotto teon tuomittavuuteen. Rikos on poikkeuksellisen vakava ja ymmärrettävästi järkyttänyt yhteiskuntaa laajasti. Tuomioistuin päättää siitä, mikä on rikoksentekijälle oikeudenmukainen rangaistus. Nimen julkaisu mediassa ei ole rangaistus, eikä median tule sitä sellaisena käyttää.

Yksi keskeisistä rikosseuraamuksen tavoitteista on ihmisen valmentaminen rikoksettomaan elämään. Nuorten kohdalla tämän tavoitteen voidaan katsoa olevan erityisen tärkeä. Alaikäisen nimen julkaisusta pidättäytymistä puoltaa näin se, että tällä on rangaistuksen kärsimisen jälkeen mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi.

Aiheeseen liittyvää

  1. Rikosoikeuden professori toivoo, että Koskelan murhasta tuomitut pääsevät pian kuntouttavien toimien piiriin – "Kyllä hekin joskus siviiliin astuvat" 3.9.2021 15:52

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka