Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Uuden tutkimuksen rahoitus pienenemässä ensi vuonna noin 50 miljoonalla – Kurvinen: Tämä saattaa olla vasta alkua

Tiede on ministeri Kurvisen mukaan yksi aloista, joiden rahoitus uhkaa näivettyä, jos Veikkauksen vähentyvistä tuotoista saatavien varojen tilalle ei löydetä rahoitusta. RONI REKOMAA / LEHTIKUVA

Saila Kiuttu / STT

Uuden tutkimuksen rahoitus on pienenemässä ensi vuonna 51 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna. Tämä käy ilmi valtiovarainministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiehdotuksista.

– Pienennyksestä 40 miljoonaa euroa johtuu Veikkaus -varojen tippumisesta, joka vaikuttaa vuoden 2022 jälkeen käynnistyviin tutkimuksiin, kertoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) STT:lle.

Kyse on Suomen Akatemian kautta kanavoitavasta rahoitusvaltuudesta. Se on pienenemässä, sillä valtio ei korvaa kokonaan Veikkauksen tuotoista saatavien varojen vähenemistä edunsaajille ja korvauksesta ei ole sovittu vuoden 2023 jälkeen.

Suomen Akatemia on merkittävä rahoittaja suomalaiselle tieteelle, ja tutkimusrahoituksesta suurin osa suuntautuu yliopistoille.

Määrärahat pysyvät korkealla tasolla vielä ensi ja seuraavana vuonna, mutta uutta tutkimusta ei voida laittaa liikkeelle yhtä paljon Veikkaukseen liittyvän epävarmuuden vuoksi.

Tiede on Kurvisen mukaan yksi aloista, joiden rahoitus uhkaa näivettyä, jos Veikkauksen vähentyvistä tuotoista saatavien varojen tilalle ei löydetä rahoitusta. Veikkauksesta saatavat varat ovat vähentyneet pysyvästi 30–40 prosenttia.

– Olemme tilanteessa, että mikäli Veikkauksen asemaa ei pystytä uudistamaan, tämä on vasta alkua.

Kurvinen kertoi STT:n haastattelussa pari viikkoa sitten kannattavansa Veikkauksen tuottojen siirtämistä valtion budjettiin.

Tieteen rahoitus vähenemässä myös pysyvien säästöjen vuoksi

Hallitus sopi jo kevään kehysriihessä siitä, että Veikkaus-varojen vähenemistä ei korvata täysimääräisesti. Neuvotteluissa oli Kurvisen edeltäjä Annika Saarikko (kesk.), josta sittemmin tuli valtiovarainministeri.

Keväällä hallitus sopi myös, että pyrkimyksenä on palata kohti valtiontalouden menokehystä, joten jo vuonna 2023 tehdään pysyviä menosäästöjä eri ministeriöissä. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuudeksi tuli 35 miljoonaa euroa. Tämä säästö vaikuttaa siis myös tieteen rahoitukseen vuodesta 2023 lähtien.

Hallitus ei halunnut kohdentaa säästöjä isoihin kokonaisuuksiin kuten valtionosuuksiin tai asumistukimenoihin.

– Itse olen ihmetellyt sitä, että isoihin momentteihin ei haluttu kajota vaan valittiin tällainen pienempi, pistemäinen säästö, mutta se on se valinta, jonka kaikki puolueenjohtajat tekivät, Kurvinen sanoo.

Hän toteaa kuitenkin, että on hänen velvollisuutensa hoitaa loppuun jo aiemmin sovitut päätökset.

– Olen sellaisella pohjalaisella, stoalaisella tyyneydellä ottanut sen vastaan. Sinänsä, jos puolueiden puheenjohtajat päättävät etsiä muita säästökohteita, se sopii minulle tiedeministerinä vallan mainiosti.

Tieteen rahoituksesta päätetään hallituksen budjettiriihessä syyskuun alussa.

50 miljoonalla yli tuhat väitöskirjatutkijaa

Suomen Akatemia nosti vähennyksen uuden tutkimuksen rahoitukseen esiin viime viikonloppuna ja osoitti syvän huolensa sen vaikutuksesta tutkimukseen, sen vaikuttavuuteen ja kansainvälisyyteen.

– On kestämätöntä, että välttämättömät tuki-panostukset ovat edelleen osin rahapelituottojen varassa. Akatemian tutkimusmäärärahat tulisi kattaa kokonaisuudessaan valtion budjettivaroista, kommentoi Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtaja Johanna Myllyharju tiedotteessa.

Vähennys rahoitukseen tarkoittaa käytännössä sitä, että valtava määrä tutkimuksia ja samalla tutkijoita jää ilman rahaa. Sivistystyönantajien korkeakoulu- ja tutkimuspolitiikan asiantuntija Heikki Holopainen arvioi, että 50 miljoonalla eurolla voisi palkata vuodeksi esimerkiksi noin 1 100 väitöskirjatutkijaa tai noin 550 akatemiatutkijaa.

Summa vastaa myös pienen suomalaisen yliopiston koko vuosibudjettia tai hieman suuremman yliopiston koko tutkimusbudjettia.

"Mielikuva vereslihasta hieman väärä"

Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa Suomen tutkimus- ja kehitystoiminnan osuus bruttokansantuotteesta neljään prosenttiin.

Kurvinen muistuttaa, että hallitus on vaalikaudella jo laittanut runsaasti rahaa tieteeseen ja tutkimukseen. Esimerkiksi viime vuonna Suomen Akatemia sai lisää valtuuksia 90 miljoonaa euroa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja ja perusrahoitusta on myös lisätty.

– Eli se mielikuva, joka syntyi, että oltaisiin menossa johonkin vereslihalle, oli hieman väärä, hän sanoi viitaten keskusteluun, joka ryöpsähti julkisuudessa Suomen Akatemian ulostulosta.

EU:n elpymispaketista on tulossa tieteelle merkittävä kertaluonteinen rahoitus tuleville vuosille.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka