Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Talebanin maltillisia puheita ei tarvitse uskoa, mutta kuunnella silti voi, sanoo suomalaisasiantuntija – "Onhan se uutta, että vallan saanut kapinallisliike julistaa ensi töikseen armahduksen"

Suomalaistutkijan mukaan Talebanin viestinnässä on suurelta osin kyse ulkomaailmalle suunnatusta hymykampanjasta. Talebanin tiedottaja Zabihullah Mujahid (keskellä) piti tiistaina tiedotustilaisuuden Kabulissa. AFP / LEHTIKUVA

Niilo Simojoki / STT

Raakalaismaisen hirmuhallinnon mainetta kantavan Taleban-liikkeen edustajat ovat esiintyneet Afganistanissa valtaan noustuaan korostetun sovinnollisina. Kaikille entisille vastustajille on luvattu yleistä armahdusta, naisille oikeutta työntekoon ja koulutukseen islamin määräysten puitteissa sekä länsimaille työrauhaa evakuoida kansalaisiaan maasta.

Ensimmäisessä lehdistötilaisuudessa liikkeen edustaja Zabihullah Mujahid kertoi talebanien uskonnollisten arvojen ja periaatteiden olevan ennallaan, mutta vakuutti uuden hallinnon olevan erilainen kuin vuonna 2001 kaatunut edeltäjänsä.

– Emme hae kostoa, hän sanoi tiistaina AFP:n mukaan.

Miten talebanien puheisiin pitäisi suhtautua? Ulkopoliittisen instituutin (Upi) vierailevan johtavan asiantuntijan Olli Ruohomäen mukaan niitä "ei tietenkään" pidä niellä sellaisenaan, mutta ei toisaalta myöskään torjua suoralta kädeltä. Hänen mukaansa rauhanrakentamisessakin vastapuolta pyritään kuuntelemaan ja yritetään ymmärtää, mitä se tavoittelee. Mahdollisen hyväksymisen aika on sitten myöhemmin.

– Jos käy ilmi, että talebanit toimivat sen mukaan kuin mitä ovat ilmoittaneet, sehän on tärkeä viesti kansainväliselle yhteisölle alkaa pohtia, että miten tästä eteenpäin Taleban-hallinnon kanssa, Ruohomäki muotoilee.

Talebanin johtajat eivät ole enää mitään "maalaistolloja"

Ruohomäen mukaan Talebanin viestinnässä on suurelta osin kyse ulkomaailmalle suunnatusta hymykampanjasta, jolla pyritään välttämään päätyminen Pohjois-Korean tapaiseksi hylkiövaltioksi.

Samalla kannalla on apulaissotilasprofessori, majuri Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Hänen mukaansa uudesta Talebanista voi puhua sikäli, että liikkeessä ymmärretään nyt hyvin selvästi se, mitä länsimaat haluavat kuulla.

– Jos he ovat onnistuneet viime aikoina hyvin sotilasstrategisesti, niin kyllä he ovat strategista viestintäänsäkin parantaneet, Paronen arvioi.

Hän suhtautuu kuitenkin epäillen siihen, paljonko sanojen takana on aitoa pyrkimystä muutokseen.

– Minä en rehellisesti usko siihen, että se nuori kenttäkomentajisto, joka on kasvanut merkittäväksi voimaksi Talebanille, allekirjoittaisi sellaista ulkomaailman miellyttämisen viestiä, jota heidän ei ole aiemminkaan tarvinnut tehdä, Paronen muotoilee.

Ruohomäki muistuttaa, että Taleban perustettiin Kandaharissa jo lähes 30 vuotta sitten ja että sen poliittinen johto on vanhempaa kaartia, joka on ehtinyt nähdä, miten maailma on muuttunut.

– Eivät he tule minään maalaistolloina Kabuliin sitä valloittamaan, Ruohomäki luonnehtii.

Rauhoittelevat viestit tarpeen myös kotimaassa

Erityisesti länsimaissa on kannettu huolta Afganistanin naisten ja tyttöjen tulevasta asemasta. Tältä osin talebanien puheet ovat Ruohomäen mukaan paljolti ulkomaailmalle suunnattua "filmaamista". Merkittävämmäksi hän nostaa aloitteen yleisestä armahduksesta, vaikka sitten vain puheiden tasolla.

– Onhan se uutta, että vallan saanut kapinallisliike ensi töikseen julistaa armahduksen vastustajilleen. On mielenkiintoista, että tällaista edes ääneen lausutaan, Ruohomäki toteaa.

Armahdusajatusta selittää hänen mukaansa osin se, että kapinallisliikkeen syliin putosi – nopeammin kuin se itsekään aavisti – velvollisuus johtaa valtiota ja pitää hallinnon pyörät pyörimässä. Siksi myös kaatuneen hallinnon työntekijöitä on kehotettu palaamaan töihinsä.

Paitsi ulkomaailmaan, Talebanin rauhoittelevat viestit on suunnattu mitä suurimmassa määrin myös kotimaahan, erityisesti kaupunkiväestölle, jonka pelot konkretisoituivat näyttävästi ryntäyksessä Kabulin lentokentälle.

– Onhan se strategisempaa ja järkevämpää tehdä itseään tykö kuin tehdä heti itsestään vihattu, Ruohomäki selvittää.

Yhteydet jihadistiseen terrorismiin ovat tallella

Nöyryyttävään vetäytymiseen päättynyt Yhdysvaltain ja muiden länsimaiden sotilasoperaatio Afganistanissa sai alkunsa syyskuun terrori-iskuista 2001 ja terroristiverkosto al-Qaidan toiminnasta maassa. Nyt Taleban on viestinyt paitsi länsimaiden myös Kiinan ja Venäjän suuntaan, ettei se aio sallia maan muodostuvan uudelleen terroristien pesäpaikaksi.

Antti Parosen mukaan tältäkin osin jää nähtäväksi, onko sanoilla katetta. Kovin helppoa täydellisen pesäeron tekeminen esimerkiksi al-Qaidaan ei hänen mukaansa olisi, sen verran tiiviiksi ovat suhteet osapuolten välillä vuosien varrella muodostuneet.

– Puheet kansainvälisen terrorismin vastustamisesta ovat tällä hetkellä vain puhetta. Talebanin yhteydet kansainväliseen jihadistiseen liikkeeseen ovat edelleen olemassa, Paronen sanoo.

Kommentoi

Mainos: Kotkan Asunnot

Vuokra-asuntoja kaikkiin elämänvaiheisiin

Palvelut

Ruokapaikka