Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Vapaaehtoistoiminta on pitänyt pintansa korona-aikana – rokotuspisteille ja koronaneuvontaan ilmoittautunut auttajia

SPR:n toimintaan on liittynyt korona-aikana paljon uusia vapaaehtoisia. Arkistokuva. Kalle Parkkinen / LEHTIKUVA

Janita Virtanen / STT

Vapaaehtoistyötä on tehty koronapandemian aikana suunnilleen yhtä paljon kuin pandemiaa edeltävänä aikana. Vapaaehtoistyön muodot ovat kuitenkin osin muuttuneet.

Koronapandemia on vaikuttanut vapaaehtoistoimintaan kahdella tavalla, kertoo vapaaehtoistoimijoiden edunvalvojan Kansalaisareena ry:n toiminnanjohtaja Anne Porthén. Ikääntyneiden tekemä ja ikääntyneiden parissa tehtävä toiminta on Suomessa hyvin suosittua, mutta korona-aikana se on ollut rajoitusten ja suositusten takia hankalaa tai jopa mahdotonta. Samaan aikaan kriisiaika on kuitenkin aktivoinut suomalaisten auttamisen halua.

– Tämä on näkynyt eniten perinteisissä auttamistehtävissä, kuten yli 70-vuotiaille tarkoitetussa kauppa-avussa. Myös erilaiset etä- ja digivapaaehtoistoiminnot ovat nostaneet suosiotaan entisestään. Monet tehtävät, joita on ennen toteutettu kasvotusten, ovat siirtyneet verkkoon, Porthén sanoo.

Kansalaisareenan, Kirkkohallituksen ja Opintokeskus Siviksen teettämistä kyselytutkimuksista ilmenee, että vapaaehtoistyötä tehneiden osuus on pysynyt korona-aikana ennallaan. Vastanneista lähes puolet kertoi tehneensä vapaaehtoistyötä viimeisen vuoden aikana niin viime maaliskuussa toteutetussa kuin vuonna 2018 toteutetussakin kyselyssä.

Vähemmän tunteja vapaaehtoistyöhön

Sen sijaan vapaaehtoistyöhön käytetyt tuntimäärät ovat olleet jo pidempään laskussa. Vuonna 2015 vapaaehtoistoiminnalle annettiin keskimäärin 18 tuntia, vuonna 2018 keskimäärin 15 tuntia ja tänä vuonna keskimäärin 13 tuntia neljässä viikossa.

Korona-aikana kokoontumisrajoitukset ovat saattaneet tosin laskea tunteja vain tilapäisesti, Porthén arvelee.

– Korona-aika ei ole vähentänyt suomalaisten halua tehdä vapaaehtoistyötä: noin kaksi kolmasosaa vapaaehtoisista uskoo tekevänsä vapaaehtoistyötä jatkossakin vähintään yhtä paljon tai jopa enemmän kuin tällä hetkellä, Porthén huomauttaa.

Kyselyiden mukaan Suomessa on merkittävä määrä ihmisiä, etenkin 15–24-vuotiaita, jotka olisivat valmiita osallistumaan vapaaehtoistoimintaan, jos heitä pyydettäisiin mukaan. Kielteisesti vapaaehtoistyöhön suhtautuvien suomalaisten määrä on vähentynyt selvästi.

Kyselytutkimukset toteutti Taloustutkimus. Viimeisimpään, maaliskuussa toteutettuun kyselyyn vastasi noin 1 100 yli 15-vuotiasta suomalaista.

Eläkeläiset ovat aktiivisimpia

Kyselytutkimuksen mukaan vapaaehtoistyötä tehdään eniten liikunta- ja urheiluseuratoiminnassa sekä lasten, nuorten ja ikääntyneiden parissa. Myös asukas-, asuinalue- ja kylätoiminta on suosittua. Eläkeläiset osallistuvat vapaaehtoistoimintaan muita enemmän, vaikkakin nuorten kiinnostus toimintaa kohtaan on kyselytutkimusten perusteella kasvanut.

– Miehet ja naiset ovat suurin piirtein yhtä aktiivisia. Pop up -tyyppinen toiminta kiinnostaa erityisesti naisia, kun taas miehiä motivoi enemmän se, jos toiminnassa on mahdollista oppia jotakin uutta, Porthén kuvailee.

Pitkä- ja lyhytkestoista vapaaehtoistyötä tehdään Porthénin mukaan suunnilleen yhtä paljon, vaikkakin satunnaisen, pop up -tyylisen toiminnan suosio on lisääntynyt. Vapaaehtoistoimintaa tehdään mieluiten järjestön, yhdistyksen, seuran tai vastaavan tahon organisoimana.

Porthénin mielestä lyhytkestoisia ja kertaluonteisia tehtäviä saisi olla Suomessa tarjolla enemmänkin – tämä helpottaisi vapaaehtoistoimintaan mukaan lähtemistä, sillä moni haluaa osallistua toimintaan oman aikataulunsa mukaan ja sitoutua vain yhteen projektiin kerrallaan.

SPR on saanut korona-aikana mukaan paljon uusia vapaaehtoisia

Suomen Punaisen Ristin (SPR) toimintaan on liittynyt korona-aikana paljon uusia vapaaehtoisia, kertoo SPR:n järjestökehityspäällikkö Katriina Kuusela.

– Moni on halunnut tulla avustamaan Covid-19-rokotuspisteisiin, tarjoamaan asiointiapua riskiryhmään kuuluville ihmisille, vastaamaan auttavaan puhelimeen ja jakamaan koronatietoa esimerkiksi satamiin ja lentoasemille. Korona-aikana myös verkkoystävätoiminta ja ruoka-apu ovat laajentuneet voimakkaasti, Kuusela sanoo.

Kuuselan mukaan uudet vapaaehtoiset ovat pääosin 20–30-vuotiaita, ruuhkavuosien jälkeen aikaa löytäneitä keski-ikäisiä sekä tuoreita eläkeläisiä. Kaikkiaan SPR:n toiminnassa on mukana noin 30 000 vapaaehtoista.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) vapaaehtoistoiminnassa korona-aika on vaikuttanut eniten uusien vapaaehtoisten mukaan pääsemiseen, kertoo MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtaja Tapani Tulkki.

Moni lähtee liiton toimintaan mukaan erilaisten lapsiperheille suunnattujen toimintojen kautta, ja viimeisen vuoden aikana merkittävä osa näistä toiminnoista on ollut tauolla.

– Odotamme mielenkiinnolla syksyä. Uskon, että on paljon patoutunutta auttamisen ja myös vertaistuen tarvetta – moni kaipaa verkostoja omaan lapsiperhearkeensa, Tulkki sanoo.

Liiton tukihenkilötoiminta sen sijaan on kasvattanut suosiotaan jo vuosia – myös koronapandemian aikana. Tukihenkilötoiminnassa vapaaehtoiset ovat esimerkiksi nuorten ja vanhempien tukena. Tulkin mukaan liitto on saanut viime vuosina paljon uusia tukihenkilöitä erityisesti maahanmuuttajaäideille: toiminta on kasvanut lyhyessä ajassa valtakunnalliseksi.

MLL työllistää noin 26 000 vapaaehtoista: liiton paikallisyhdistyksissä on perheiden tukena noin 13 000 vapaaehtoistyöntekijää, minkä lisäksi liitolla on kouluissa tukioppilastoimintaa, jossa on mukana noin 13 000 nuorta.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka