Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Digitaalinen euro voi tulla käteisen rinnalle – mutta tuskin ennen vuotta 2026

Suomalaiset kuluttajat saattavat tulevaisuudessa käyttää euroseteleiden ja -kolikoiden rinnalla digitaalista euroa, jos Euroopan keskuspankin aloittama hanke toteutuu suunnitellusti. Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVA

Nina Törnudd / STT

Suomalaiset kuluttajat saattavat tulevaisuudessa käyttää euroseteleiden ja -kolikoiden rinnalla digitaalista euroa, jos Euroopan keskuspankin aloittama hanke toteutuu suunnitellusti.

EKP:n neuvosto päätti aiemmin tällä viikolla aloittaa kaksivuotisen selvityksen, jossa digieuroon liittyviä kysymyksiä ratkotaan.

Suomessa ja muissa maissa, joissa kortti- ja kännykkämaksaminen on yleistä, ei käytännön vaikutus todennäköisesti olisi kovin suuri, arvioi Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.

– Digieuro vastaa käteisen käytön vähenemiseen. Suomessa jo 90 prosenttia käyttää korttia tai mobiilimaksua päämaksukeinonaan. Se voi vaikuttaa käteisen saatavuuteen ja hyväksyttävyyteen. Tämä olisi uusi tapa maksaa luottoriskittömällä maksuvälineellä joka tarjoaa vahvan yksityisyyden suojan, Välimäki sanoo.

Suurempi vaikutus voisi syntyä esimerkiksi Saksassa, jossa jopa 80 prosenttia maksuista hoidetaan käteisellä. Saksassa ja Itävallassa monet ovat hyvin tarkkoja siitä, ettei heidän rahaliikenteensä ja ostoksensa eivät saa päätyä pankin tai muiden ulkopuolisten tietoon. Koronakriisi on kuitenkin vähentänyt käteisen ylivaltaa myös näissä maissa.

Digieurolla varaudutaan tilanteeseen, jossa jokin muu kuin euromääräinen maksutapa tai väline alkaisi yleistyä euromaissa. Krypto- ja virtuaalivaluuttojen yleistyminen on huomattu keskuspankeissa.

– Meillä ei voida katsoa sivusta, jos jonkun yksityisen toimijan tarjoama ei-euromääräinen maksuväline saa merkittävän tai pahimmillaan jopa dominoivan aseman päivittäismaksamisessa. Oli se joko bitcoin – joka ei ole maksuväline – tai jonkin muun maan digitaalinen keskuspankkiraha. Se on myös varmuuskysymys, Välimäki sanoo.

Pahimmillaan tällainen liikehdintä voisi heikentää EKP:n rahapolitiikan tehoa ja euroalueen vakautta.

Vaikka käteisen käyttö on monin paikoin koronan kiihdyttämässä laskussa, käteiseurojen määrä on edelleen valtava. Jokaista euroalueen asukasta kohti liikkeellä on noin 4 500 euroa käteistä rahaa.

Ainakin viisi vuotta vielä

Hankkeen selvityksissä menee vielä aikaa, eikä lopullisia päätöksiä ole vielä tehty. Tarkkaa aikataulua ei ole vielä määritelty, mutta Välimäki veikkaa työn vievän vielä pitkään. Vuotta 2026 on pidetty mahdollisena tavoitteena, ja Välimäki on samaa mieltä.

– Itse sanoisin, että ei meillä tule olemaan digieuroja ainakaan viiteen vuoteen.

Käytännössä digieuro voisi toimia siten, että kuluttaja pitää Euroopan keskuspankin hoivissa käteiseurolompakkoa, jolloin maksut kulkisivat tavallisten liikepankkien ohi. EKP ei ryhtyisi kuitenkaan tarjoamaan pankkipalveluja tai toimimaan talletuspankkina, Välimäki sanoo.

Tarkoitus ei myöskään ole, että kansalaiset siirtäisivät kaikki rahansa pois liikepankeista keskuspankin turvalliseen suojaan. Tietyn rajan ylittävistä summista saatettaisiin alkaa periä esimerkiksi negatiivista talletuskorkoa.

– Tarvitaan kannuste, ettei siirretä laajamittaisesti rahaa keskuspankkiin. Tällä ei ole tarkoitus mitenkään epävakauttaa pankkijärjestelmää.

EKP:n johtokunnan jäsen Fabio Panetta on esittänyt, että rajaksi voitaisiin määrätä 3 000 euroa.

Samankaltaisia digivaluuttahankkeita on vireillä myös muualla maailmassa. Esimerkiksi Kiinassa ollaan jo pitkällä. Myös Yhdysvaltojen Fed, Ruotsin Riksbanken, Japanin keskuspankki ja Britannian Bank of England ovat kehitelleet omia hankkeitaan. Välimäen mukaan yhteistyö ja kokemusten vaihtaminen keskuspankkien välillä on vilkasta.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka