Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Lääkäriliiton selvitys: Suuri osa suomalaisista sallisi vaihtoehtohoitojen käytön terveydenhuollossa – lääkärit haluaisivat rajoittaa lainsäädännöllä

Kansalaisten ja lääkärien näkemykset vaihtoehtoisista hoidoista poikkeavat selvästi toisistaan, ilmenee selvityksestä. Mikko Stig / LEHTIKUVA

Elise Aaltonen / STT

Kansalaisten ja lääkärien näkemykset vaihtoehtoisista hoidoista poikkeavat selvästi toisistaan, käy ilmi Lääkäriliiton teettämästä selvityksestä.

Useampi kuin joka toinen tutkimukseen vastanneista suomalaisista on sitä mieltä, että lääketiede voisi hyötyä vaihtoehtohoidoissa käytetyistä menetelmistä. Sen sijaan yli puolet lääkärivastaajista taas haluaisi rajoittaa hoitoja lainsäädännöllä.

Vastaajien näkemykset vaihtelevat sen mukaisesti, millaisista vaihtoehtohoidoista on kyse. Suomalaiset suhtautuvat ravintolisiin, akupunktioon ja kiropraktiikkaan pääasiassa myönteisesti. Homeopatian, reikihoidon ja henkiparannuksen kohdalla suhtautuminen on kielteisempää. Enemmistö kuitenkin suhtautuu hoitoihin sallivasti, jos joku kokee saavansa niistä apua.

Kahdeksan kymmenestä lääkäristä taas ei pidä ammattikunnalleen soveliaana harjoittaa vaihtoehtohoitoja.

Lääkärit ja väestö ovat yksimielisiä siitä, että lääkärin tulee keskustella potilaansa kanssa tämän käyttämistä vaihtoehtohoidoista ja tarvittaessa niiden haitoista. Noin 40 prosenttia lääkäreistä kuitenkin harkitsisi akupunktion laajempaa käyttöä, ja vähintään joka neljäs lääkäri harkitsisi lymfahieronnan, kiropraktiikan tai ravintolisien käyttöä. Kielteisesti lääkärit suhtautuvat henkiparannukseen, homeopatiaan ja reikihoitoon.

Lainsäädännölle tarvetta

Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Kati Myllymäen mukaan lainsäädäntöä kaivataan, koska osa vaihtoehtohoidoista voi olla käyttäjälle haitallisia tai jopa hengenvaarallisia. Myllymäki kertoo, että liitto on pyrkinyt jo yli vuosikymmenen ajan saamaan lainsäädäntöä rajoittamaan vaihtoehtohoitojen tarjoamista niin sanotuille haavoittuville ryhmille.

Ruotsissa on käytössä lainsäädäntö, jonka mukaan vaihtoehtohoitoja ei saa tarjota lapsille, vakavasti sairaille tai mielenterveyspotilaille. Samankaltaista säädäntöä kaivataan myös Suomeen.

Hoitomuotoja otettu mukaan lääketieteelliseen hoitoon

Myllymäki haluaa selventää, että niin sanotut vaihtoehtohoidot eivät ole vaihtoehtoja tutkitulle ja vaikuttavalle hoidolle.

Hänen mukaansa muutosta suhtautumisessa vaihtoehtohoitoihin on tapahtunut kautta aikojen. Hyväksi todettuja vaihtoehtohoitojen keinoja on otettu mukaan myös lääkäreiden koulutukseen. Akupunktiohoidot, lymfaterapia ja ravintolisät kuten rautatabletit ovat nykyisin osa terveydenhoitoa. Hoitomuotojen toimivuudelle pitää kuitenkin olla tieteellistä näyttöä, jotta niitä voidaan tarjota potilaille.

Lääkärit kuitenkin olivat tutkimuksessa väestöä kielteisempiä ravintolisiä kohtaan. Myllymäki arvelee tämän johtuvan siitä oletuksesta, että normaalista ruokavaliosta terve ihminen saa kaiken tarvitsemansa. Lisääntyvässä erityisruokavalioiden maailmassa Myllymäki myöntää, että ravitsemukseen perehtyneitä terveydenhoidon ammattilaisia kaivattaisiin enemmän, jotta tarvittaessa ravintolisiä osattaisiin suositella.

Lääkärin tehtävä ei ole tuomaroida

Myllymäen mukaan tutkimuksen tuloksilla pyritään ymmärtämään paremmin ihmisten käyttäytymistä. Lääkärien tulee olla tietoisia siitä, miten ihmiset suhtautuvat vaihtoehtoisiin hoitoihin ja millaisia hoitoja ihmiset käyttävät.

Osa vaihtoehtoisista hoidoista kuten luontaistuotteista voi olla vahingollisia terveydelle. Joistakin on tullut käyttäjille esimerkiksi maksavaurioita. Lisäksi osa luontaistuotteista ei sovi yhteen lääkkeiden kanssa. Siksi niiden käyttämisestä tulee kertoa avoimesti omalle lääkärille.

– Luontaistuotteiden oletetaan olevan terveellisiä, mutta onhan meillä luonnossakin myrkkyjä, kuten vaikka kärpässieniä, Myllymäki kertoo.

Myllymäki kertoo, että on ihmisiä, jotka ovat jättäneet syöpälääkityksen pois vaihtoehtohoitoihin uskoessaan.

– Kaikki vaihtoehtohoidot eivät ole haitallisia, mutta asianmukainen syöpähoito ei kaipaa rinnalleen yrttejä eikä tutkittua hoitoa pidä missään tapauksessa jättää pois.

Huijareita ja vääriä uskomuksia

Myllymäki muistuttaa vaihtoehtoisten hoitojen mahdollisista huijauksista. Internet on mahdollistanut erilaisten teorioiden ja uskomusten leviämisen, eikä tutkittu tieto aina tavoita ihmisiä. Lisäksi vaihtoehtohoidot ovat saaneet keulakuvikseen karismaattisia ihmisiä, joiden sanaan on ollut helppo luottaa.

Erityisesti etäaikana erilaisia henkiparannusaikoja on voinut varata netistä, mutta kaikki palveluja tarjoavat eivät ole olleet vilpittömällä asialla. Mukaan mahtuu myös huijareita, jotka yrittävät tienata vaihtoehtohoitoja käyttävien kustannuksella.

Myllymäki haluaa myös murtaa uskomuksia vaihtoehtohoitojen ympärillä.

– Sairauksilla on oma luonnollinen kulkunsa. Joskus esimerkiksi erilaiset tulehdukset paranevat itsestään, mutta ihmiset luulevat, että hoidoksi tarjotut tipat olivat parantumisen takana.

Myllymäen mukaan joihinkin hoitomuotoihin ja uskoihin liittyy henkistä pahoinpitelyä, jolloin potilaalle kerrotaan, että parantumattomuus johtuu tämän oman uskon puutteesta.

– Henkiparannushoidoista ei ole haittaa, mikäli ne tukevat sairastavaa, mutta lääketiedettä niillä ei voi korvata.

Taloustutkimuksen toteuttamaan tutkimukseen vastasi noin 1 400 ihmistä ympäri Suomen. Tutkimuksen otos on painotettu kohderyhmää edustavaksi, joten tulokset voidaan yleistää suomalaisiin 18–70-vuotiaisiin.

Kommentoi

Mainos: Kymen Sanomat

Monipuoliset digisisällöt koko kotiin

Palvelut

Ruokapaikka