Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

EKP julkisti uuden strategiansa – tavoitteena symmetrinen kahden prosentin inflaatio

Tavoitetta nopeampaa ja hitaampaa inflaatiota pidetään yhtä kielteisinä. AFP / LEHTIKUVA

Antti Autio / STT

Euroopan keskuspankki on julkistanut uuden rahapoliittisen strategiansa. Inflaatiotavoite on symmetrinen 2 prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Tavoitetta nopeampaa ja hitaampaa inflaatiota pidetään yhtä kielteisinä.

Aiemmin inflaatiotavoite oli hieman alle 2 prosenttia. Strategian pohjaksi otettiin edelleen EKP:n ensisijainen tehtävä eli hintavakauden ylläpitäminen.

– Uusi strategia on vahva pohja rahapolitiikalle, ja se ohjaa toimintaamme vuosia tästä eteenpäin, kertoo EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde tiedotteessa.

EKP:n neuvosto teki strategiansa uudelleenarvioinnin viimeksi vuonna 2003. Seuraava arviointi on luvassa jo vuonna 2025.

OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen arvioi STT:lle, että uusi tavoite eroaa vanhasta siten, että se mahdollistaa hieman korkeamman inflaation keskipitkällä aikavälillä.

– Edellinen tavoite oli pohjimmiltaan tiukempi, Heiskanen sanoo.

Hänen mukaansa uusi strategia mahdollistaa periaatteessa kevyemmän rahapolitiikan tilanteessa, jossa inflaatio alkaa kiihtyä. Euroalue on tällaisessa tilanteessa juuri nyt.

Heiskanen ei kuitenkaan näe uudessa strategiassa kovin suurta eroa verrattuna siihen rahapolitiikkaan, mitä EKP on viime aikoina harjoittanut.

Ilmastonmuutoksella merkittävä vaikutus hintavakauteen

EKP:n neuvosto katsoo, että ilmastonmuutoksella on merkittävä vaikutus hintavakauden kannalta. EKP kertoo olevansa sitoutunut kunnianhimoiseen toimintasuunnitelmaan, jonka avulla ilmastoriskejä voidaan ottaa huomioon.

Heiskanen arvioi, että käytännössä ilmastotavoitteet voivat merkitä sitä, että EKP huomioi operaatioissaan, minkä tyyppisiä lainapapereita ostetaan hiiliriskin kannalta.

EKP:n mukaan ilmastonmuutoksella on syvällekäyviä vaikutuksia hintavakauteen, sillä se vaikuttaa talouden ja rahoitusjärjestelmän rakenteisiin ja suhdannekehitykseen.

Pankki kertoo ottavansa jatkossa ilmastotekijät huomioon kattavasti rahapoliittisissa arvioissa. EKP:n neuvosto muuttaa rahapolitiikan ohjausjärjestelmäänsä siten, että ilmastonmuutos huomioidaan tiedonantovelvoitteissa, riskiarvioissa, yrityssektorilla tehtävissä velkapaperiostoissa ja vakuuskäytännössä.

EKP arvioi eurojärjestelmän altistumista ilmastoriskeille

EKP aloittaa ensi vuonna eurojärjestelmän taseen ilmastostressitestauksen arvioidakseen eurojärjestelmän altistumista ilmastoriskeille.

Pankin mukaan ilmastonmuutos ja siirtyminen vähähiilisempään talouteen vaikuttavat omaisuuserien arvoon ja riskiprofiiliin eurojärjestelmän taseessa, mikä voi pitemmän päälle altistaa eurojärjestelmän huomattaville ilmastoon liittyville taloudellisille riskeille.

Pankki asettaa myös julkistamisvaatimuksia yksityisen sektorin liikkeeseen laskemille velkapapereille. Vaatimuksissa otetaan huomioon ympäristökestävyyteen liittyvien tietojen julkistamista ja raportointia koskevat EU:n linjaukset ja aloitteet.

Lisäksi EKP kehittää uusia kokeellisia indikaattoreita, joilla arvioidaan rahoitusinstrumenttien ympäristövastuullisuutta sekä rahoituslaitosten hiilijalanjälkeä ja altistumista fyysisille ilmastoriskeille.

Omistusasumiseen liittyvät kustannukset huomioidaan

EKP:n neuvosto vahvisti, että euroalueen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi soveltuu edelleen hintavakauden mittariksi. Pankki totesi kuitenkin, että kotitalouksien inflaatiota voidaan mitata paremmin, jos siihen sisällytetään omistusasumiseen liittyviä kustannuksia.

Siksi EKP:n neuvosto sisällyttää toistaiseksi rahapoliittisissa arvioissa huomioon otettaviin muihin inflaatiomittareihin myös sellaisia mittareita, joissa on jo pyritty alustavasti arvioimaan omistusasumisen kustannuksia.

– Suomessa meidän kotimaisessa kuluttajahintaindeksissämme on mukana myös asuntojen hintojen kehitys, Heiskanen muistuttaa.

Hänen mukaansa yhdenmukaistetun ja kotimaisen kuluttajahintaindeksin erot ovat olleet suhteellisen pieniä.

– Suomessa asuntojen hintakehitys on ollut varsin maltillista, mutta muualla Euroopassa on maita, joissa hintakehitys on ollut voimakkaampaa, Heiskanen sanoo.

Hänen mukaansa keskuspankki on jo voinut politiikassaan huomioida asuntojen hintakehityksen muutoinkin. Hän ei pidä olennaisena, ovatko asumisen kustannukset mukana kuluttajahintaindeksissä vai eivät.

Voimallisia ja pitkällisiä rahapoliittisia toimia

EKP muistuttaa, että nimelliskorkojen ollessa lähellä alarajaansa vaaditaan erityisen voimallisia tai pitkällisiä rahapoliittisia toimia, jotta poikkeama inflaatiotavoitteesta ei pääse vakiintumaan.

Inflaatio pyritään pitämään riittävästi nollainflaatiota nopeampana, mikä tarjoaa turvamarginaalin deflaation riskiä vastaan. Myös euroalueen maiden sopeutustoimet, alaspäin joustamattomat nimellispalkat ja mittausharha edellyttävät turvamarginaalin jättämistä.

Pankin mukaan inflaatio voi siirtymävaiheessa olla myös jonkin verran nopeampaa kuin tavoite.

EKP:n neuvosto vahvisti, että ohjauskorot ovat jatkossakin ensisijainen rahapolitiikan väline.

Ennakoiva viestintä, omaisuuserien ostot ja pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot sekä muut välineet, joita viime vuosikymmenen kuluessa on käytetty nimelliskorkojen laskettua alarajalleen, kuuluvat tarvittaessa edelleen rahapolitiikan välineistöön.

EKP lupaa myös laatia visuaalista materiaalia, joka kohdennetaan eri yleisöille sen varmistamiseksi, että pankin toimet ymmärretään ja niihin luotetaan.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka