Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Kiinteistönvälittäjät morkkaavat Digi- ja väestötietovirastoa – "epäonnistunut tehtävässään"

Suomen Kiinteistönvälittäjät SKVL arvostelee ankarasti viime vuonna perustettua Digi- ja Väestövirastoa (DVV). Jussi Nukari / LEHTIKUVA

Antti Autio / STT

Suomen Kiinteistönvälittäjät SKVL arvostelee ankarasti viime vuonna perustettua Digi- ja väestötietovirastoa (DVV). SKVL:n mukaan virasto on epäonnistunut tehtävässään ja hidastaa asuntokauppaa merkittävästi.

Kiinteistönvälittäjät kertovat SKVL:n asuntomarkkinakatsauksessa, että viiveet papereiden saamisessa ulos virastosta ovat vaikuttaneet jopa neljännekseen asuntokaupoista.

– Todella moni asuntokauppa on mennyt pieleen valtavien viiveiden vuoksi. Kärsijöinä ovat tässä tavalliset kansalaiset, jotka eivät voi edetä asuntokaupoissa ennen kuin esimerkiksi perunkirjat on tehty valmiiksi, moittii SKVL:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg tiedotteessa.

Väestörekisterin toiminnot siirtyivät viime vuoden alussa DVV:lle. Muutos koskettaa erityisesti kuolinpesiä, joiden tulee hankkia virkatodistuksia, sukuselvityksiä ja edunvalvonnan päätösten vahvistuksia.

SKVL:n markkinakyselyn tulosten perusteella viiveet ovat keskimäärin yli 1,5 kuukautta ja monin paikoin jopa yli 3 kuukautta.

Tilavien kotien kysyntä on pysynyt vahvana

SKVL kertoo asuntomarkkinakatsauksessaan, että yli vuoden jatkunut myyjien haluttomuus myydä on taittunut kevään aikana ja tarjonta on kasvanut. Samaan aikaan kysyntä on pysynyt vahvana erityisesti tilavista kodeista. Hyväkuntoiset uudemmat asunnot menevät nopeimmin kaupaksi.

– Asuntomarkkinat eivät ole sakkaamassa, sillä piristyvä työllisyys ja alhaiset korot tukevat erittäin vahvaa kysyntää, Mannerberg arvioi.

Hänen mukaansa kesähelteet ovat hiukan rauhoittaneet alkukesän kiivainta kaupankäyntiä. Kun sää palaa normaaliin, kauppa hyppää jälleen huippulukemiin, hän ennustaa.

– Kun vielä pankit ja Digi- ja väestövirasto saisivat resurssinsa riittäviksi, markkina pyörisi paljon vilkkaamminkin.

Fiva alentaa lainakattoa koronaa edeltävälle tasolle

Finanssivalvonta (Fiva) alentaa muiden kuin ensiasunnon hankintaa varten otettujen luottojen lainakattoa viidellä prosenttiyksiköllä koronapandemiaa edeltäneelle tasolle 85 prosenttiin.

Säästöjä tai muita vakuuksia pitää siten olla 15 prosenttia asunnon hinnasta.

– Asuntolainanannon kiihtynyt kasvu uhkaa lisätä runsaasti velkaantuneiden kotitalouksien määrää edelleen. Lainakaton alentaminen hillitsee vakuuksiin nähden suurimpien lainojen myöntämistä, sanoo Fivan johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen tiedotteessa.

Hänen mukaansa lainanantajien tulisi olla lisäksi pidättyväisiä erityisen pitkien ja tuloihin nähden suurten asuntolainojen myöntämisessä.

Päätös lainakaton kiristämisestä tulee voimaan 1. lokakuuta. Ensiasunnon hankkijoiden lainakatto pysyy 95 prosentissa.

Asuntomarkkinat toipuneet hyvin koronasta

Fiva arvioi, että asuntomarkkinat ovat toipuneet hyvin koronapandemian aiheuttamasta sokista. Uusia asuntolainoja ottaneiden kotitalouksien kokonaisvelat suhteessa tuloihin ovat jatkaneet kasvuaan. Tämä korostaa ylivelkaantumisen hillinnän tärkeyttä.

Kotitalouksien velkaantumisaste eli velat suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin oli maaliskuun lopussa ennätykselliset 134 prosenttia. Velkaantumisaste oli 5,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.

Fiva huomauttaa, että asuntojen hintojen kehitys on koko Suomen osalta ollut maltillista mutta maantieteellisesti eriytynyttä.

Palvelualoilla työskentelevät jäisivät ulos markkinoilta

SKVL varoittaa, että suunniteltu tulosidonnainen lainakatto iskisi erityisesti ensiasunnon ostajiin. Suunniteltu lainakatto olisi 4,5–5-kertainen verrattuna asuntolainaa hakevien vuosituloihin.

Ensiasunnon ostajien tulot ovat useimmiten alhaiset. Mannerbergin mukaan käytännössä rahat eivät riittäisi millään asuntoihin.

– Merkittävin vaikutus olisi kasvukeskuksissa, joissa asuntojen hinnat ovat korkeammat, hän sanoo.

Hänen mukaansa myös muilla paikkakunnilla vaikutukset purevat pahasti palvelualoilla työskenteleviin. Lainakatto jättäisi käytännössä heidät asuntomarkkinoiden ulkopuolelle.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ja pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoivat kuitenkin Helsingin Sanomien kuntavaalitentissä suhtautuvansa kriittisesti kotitalouksien velkakattoon, jota hallitus on itse valmistellut.

Suomen Pankki arvioi puolestaan, ettei lainakatto iskisi kovimmin ensiasunnon ostajiin vaan ennestään suurivelkaisiin.

Vanhojen osakeasuntojen hintaralli jatkui

Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat kohosivat toukokuussa koko maassa 3,9 prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Tilastokeskus. Pääkaupunkiseudulla hinnat karkasivat 5,7 prosentin nousuun.

Toukokuussa tehtiin kiinteistönvälittäjien kautta 60 prosenttia enemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuosi sitten. Vertailuun vaikuttaa se, että vuosi sitten asuntokauppa notkahti koronan vuoksi.

Tammi-maaliskuussa asuntokaupan kokonaisarvo oli 4,9 miljardia euroa, mikä on 20 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Asuntokaupan arvosta kaksi kolmannesta syntyi kuudessa suurimmassa kaupungissa. Pääkaupunkiseudun osuus oli lähes puolet.

Vuokra-asuntojen tarjonta on ollut runsasta

SKVL:n mukaan vuokra-asuntojen tarjonta on koronarajoitusten vuoksi ollut runsasta, kun opiskelijat ovat puuttuneet lähes kokonaan markkinoilta. Osa korkeakouluista on ilmoittanut jatkavansa etäopetusta vielä syksyn ensimmäisen jakson, jotta kaikki nuoremmatkin ehtivät saada molemmat rokotteet.

Ennusteen mukaan kesällä alkaa selvä muutos vuokramarkkinoilla. Vuokra-asuntojen kysynnän nousua ennustaa jo lähes puolet SKVL:n jäsenvälittäjistä.

Uusien sopimusten vuokratason odotetaan kuitenkin edelleen laskevan jonkin verran kesällä.

– Hyvää vuokra-asuntoa etsiville kesä tarjoaa mahdollisuuksia löytää asunto ennen kuin kysyntä on huipussaan ja vuokrat alkavat jälleen nousta, Mannerberg muistuttaa.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka