Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Oppositiopuolueet löysivät paljon parannettavaa ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta

Jaana Pelkonen toisti kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa puolueen myönteisen kannan Suomen Nato-jäsenyyteen ja moitti selontekoa siitä, että Suomen ulkopolitiikalle tärkeä läntinen yhteys ei noussut siinä riittävästi esiin. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA

Tuomas Savonen / STT

Oppositiopuolueiden edustajat löysivät paljon parantamisen varaa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta, josta eduskunta keskusteli pitkän kaavan mukaisesti keskiviikkona.

Selonteosta löydetyt puutteet noudattelivat paljolti puolueiden entuudestaan tuttuja painopistealueita. Esimerkiksi perussuomalaiset kritisoi ryhmäpuheenvuorossaan selontekoa siitä, että kysymys maailmanlaajuisista muuttoliikkeistä oli jätetty liian vähälle huomiolle.

– Väestön ikääntyminen Euroopassa yhdistettynä Lähi-idän ja Afrikan merkittävästi nuorempaan väestöön, toimimattomiin yhteiskuntiin ja näköalattomuuteen lisää edelleen laajamittaisten muuttoliikkeiden mahdollisuutta. Heikosti länsimaisiin yhteiskuntiin sopeutuvien ihmisten muuttovirtojen vaikutuksia olisi pitänyt pohtia selonteossa perusteellisemmin, Sakari Puisto sanoi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa.

Jaana Pelkonen toisti kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa puolueen myönteisen kannan Suomen Nato-jäsenyyteen ja moitti selontekoa siitä, että Suomen ulkopolitiikalle tärkeä läntinen yhteys ei noussut siinä riittävästi esiin.

– Suomi on erottamaton osa läntistä turvallisuusyhteisöä, ja tätä olisi pitänyt tuoda vahvemmin esille sekä selonteossa että ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä. Tämän suhteen ei saa jäädä epäselvyyksiä. Emme palaa harmaalle vyöhykkeelle, Pelkonen painotti.

Kristillisdemokraattien Peter Östmanin mielestä terrorismi jäi selonteossa liian vähälle huomiolle, kun taas ilmastouhkia käsiteltiin sitäkin seikkaperäisemmin.

– Hallituksen ideologiset painotukset näkyvät selonteossa, mikä ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista turvallisuusnäkökulmasta, Östman summasi.

Laaja-alainen turvallisuuskäsitys sai kiitosta

SDP:n ja vihreiden ryhmäpuheenvuoroissa puolestaan kiiteltiin selonteon laaja-alaista turvallisuusnäkemystä.

– Emme voi keskittyä vain perinteisiin sotilaallisiin uhkiin, vaan moderniin ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ajatteluun kuuluu vahvasti laajan turvallisuuskäsitteen omaksuminen. Ilmastonmuutos, biodiversiteettikato, pandemiat, talouskriisit, eriarvoisuuden lisääntyminen sekä kyberuhat ovat esimerkkejä maailman vakautta ja rauhaa uhkaavista haasteista, Inka Hopsu sanoi vihreiden ryhmäpuheenvuorossa.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki puolestaan kiitteli selonteon näkemystä siitä, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ihmisoikeusperustaista. Arhinmäen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että Suomi tulee arvioimaan kaikessa kansainvälisessä toiminnassaan ihmisoikeuksien toteutumista ja tekemään päätöksensä ihmisoikeusarviointien perusteella.

– Ihmisoikeusperustaisuuden tulee kuulua myös Suomen julkisissa puheenvuoroissa. Suomen pitää uskaltaa nostaa esille kaikessa kanssakäymisessä uiguurien sorto Kiinassa tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä Venäjällä, Arhinmäki painotti.

– Emme saa unohtaa Marokon ylläpitämää miehitystä Länsi-Saharassa tai vallankaappauksen suorittaneen sotilasjuntan julmuuksia Myanmarissa. Naisten ja tyttöjen asemaa pitää puolustaa kaikkialla, niin Afganistanissa, Iranissa kuin Saudi-Arabiassa, Arhinmäki jatkoi.

Puolustusselonteko eduskuntaan syksyllä

Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa määritellään lähtökohdat Suomen harjoittamalle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle arvioimalla Suomen toimintaympäristö sekä esittämällä ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeiset tavoitteet ja painopisteet.

Edellinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko eduskunnalle annettiin vuonna 2016.

Aiemmin hallitus antoi eduskunnalle turvallisuus- ja puolustuspoliittisia selontekoja, mutta pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana siirryttiin antamaan kaksi erillistä selontekoa, ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko ja puolustusselonteko.

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko valmistui jo viime lokakuussa, mutta sen käsittely eduskunnassa on viivästynyt koronakiireiden takia.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon käsittelyn viivästymisen vuoksi hallituksen puolustusselonteko tuodaan eduskunnan käsittelyyn vasta syyskaudella.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoi viikonloppuna STT:lle, että ei ole mielekästä tuoda selontekoa aivan kevätkauden lopuksi eduskuntaan, koska käsittely keskeytyisi eduskunnan kesätauon ajaksi.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka