Yhä useampi hedelmöityshoito tehtiin luovutetuilla sukusoluilla viime vuonna.
Vaikka hedelmöityshoitojen määrä kokonaisuudessaan laski, luovutetuilla sukusoluilla tehtyjen hoitojen määrä nousi. Hedelmöityshoitoja aloitettiin kaikkiaan lähes 12 800, kun edellisvuoden vastaava luku oli yli 13 200. Luovutetuilla sukusoluilla tehtyjen hoitojen osuus oli reilu viidesosa kaikista aloitetuista hoidoista. Julkisen sektorin hoidoista osuus oli noin 11 prosenttia, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
THL:n erityisasiantuntija Anna Heino kertoo tiedotteessa, että pandemian vuoksi valtaosa klinikoista keskeytti väliaikaisesti hoitojen antamisen viime vuoden maaliskuussa. Hoitojen keskeytys näkyy hedelmöityshoitojen määrässä vain pienenä notkahduksena.
Heino kertoo, että osa yliopistosairaaloista aloitti hoitojen tekemisen luovutetuilla sukusoluilla viime vuoden aikana. Hoitojen määrä lisääntynee entisestään lähivuosina.
Monisikiöisten synnytysten osuus hedelmöityshoidoissa matalampi kuin aikaisemmin
Hedelmöityshoidoissa monisikiöisten synnytysten osuus on laskenut vuosikymmenten aikana merkittävästi. Monisikiöisyys tarkoittaa raskautta, jossa raskaana oleva kantaa kohdussaan kerrallaan useampaa sikiötä eli esimerkiksi kaksosia. Monisikiöisyyteen liittyy aina suuremmat riskit, kuten ennenaikainen synnytys.
Monisikiöisyyden vähenemiseen on vaikuttanut erityisesti alkioiden pakastamisen tehokkuus, minkä vuoksi yhden alkion siirtojen määrää on voitu lisätä merkittävästi. Vuonna 2019 kaikista alkion siirroista noin 96 prosenttia oli yhden alkion siirtoja. Yhden alkion siirtojen hoitotulokset ovat myös parantuneet.
Heinon mukaan Suomessa sekä pakastettujen alkioiden siirtojen osuus että yhden alkion siirtojen osuudet ovat Euroopan kärkeä. Ne vaikuttavat suoraan myös monisikiöisten synnytysten määrään. Monisikiöisten synnytysten osuus kaikista hedelmöityshoidoista seuranneista synnytyksistä ei Suomessa ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä matala kuin viime vuonna.
Määrän laskusta huolimatta hedelmöityshoitoihin liittyy yhä suurentunut monisikiöisyyden riski.
Suomessa tarve hedelmöityshoitojen rekisteritiedolle
Heinon mukaan Suomi on Euroopassa yksi harvoista maista, joissa hedelmöityshoidoista ei kerätä kattavaa tietoa valtakunnallisiin terveysrekistereihin.
Nykyinen hedelmöityshoitoja koskeva tiedonkeruu perustuu hedelmöityshoitoklinikoilta kerättävään tietoon. Tietoa kerätään muun muassa hedelmöityshoitojen lukumäärästä sekä syntyneiden lasten määrästä.
Heino kertoo, että säännöllinen tiedonkeruu olisi tärkeää esimerkiksi hedelmöityshoitojen laadun ja saatavuuden tilastoinnin näkökulmasta. Nykyinen tiedonkeruu ei vastaa kaikkiin hedelmöityshoitoja koskeviin kysymyksiin.