Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Lopullista totuutta maskien tehosta koronan torjunnassa ei ole vielä saavutettu – kokeneet suomalaistutkijat pitävät näyttöä hyödyistä selvänä

Tutkimustulokset vaihtelevat niin kansainvälisesti kuin Suomessakin siitä, missä määrin, missä tilanteissa ja minkälaisilla maskeilla voidaan osoittaa olevan tehoa hengitystievirusten aiheuttamien infektioiden torjunnassa. -VEIKKO KAAKINEN VILLE-VEIKKO KAAKINEN / LEHTIKUVA

Olli-Pekka Paajanen / STT

Erilaisten koronan torjunnassa käytettävien kasvosuojusten ja -maskien hyödyistä tai hyödyttömyydestä väestötasolla ei ole vieläkään saatu yksiselitteistä näyttöä. Tutkimustulokset vaihtelevat niin kansainvälisesti kuin Suomessakin siitä, missä määrin, missä tilanteissa ja minkälaisilla maskeilla voidaan osoittaa olevan tehoa hengitystievirusten aiheuttamien infektioiden torjunnassa.

Koska maskien tehosta covid 19 -tautia vastaan ei ole ollut tarjolla valmista tutkimusta ja sen tekeminen ottaa aikansa, on asiasta pyritty ottamaan selkoa muun muassa tekemällä katsauksia jo valmiisiin pääosin muita hengitystieinfektioita koskeviin tutkimuksiin.

Kansainvälisessä Cochrane-tutkimusverkostossa noin 15 vuotta systemaattisia tutkimuskatsauksia laatinut, toimittanut ja vertaisarvioinut tutkija Jani Ruotsalainen sanoo, että kansainvälisestikin tiedeyhteisössä on ristivetoa siitä, mikä näyttö on riittävää, kun maskien tehoa tutkitaan väestötasolla. Se, että maskin hyödyllisyydestä on näyttöä vaikkapa sairaaloissa tai maskin voidaan teknisesti osoittaa suodattavan viruksia, ei vielä riitä. Kun maskia käyttää tavallinen pulliainen, mukaan tulee paljon muuttujia. Olennaisia kysymyksiä ovat tietenkin, mitä tutkimusten tulokset oikeastaan kertovat ja kuinka yleistettävissä tulokset ovat.

– Väestötason tutkimuksissa pitää olla valtava populaatio, jota tutkitaan. Pitäisi myös pystyä kontrolloimaan sekoittavia tekijöitä, kuten sitä, onko kyse esimerkiksi maskisuosituksesta vai käyttävätkö ihmiset varmuudella maskia, miten ja kuinka paljon ihmiset käyttävät maskia, mitä muita torjuntatoimenpiteitä tehdään, minkälaista maskia käytetään, käytetäänkö samaa maskia joka päivä ja niin edelleen.

Suomessakin tuli keväällä 2020 kiire saada vastauksia siihen, miten hyödyllisiä maskit olisivat, ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) tilasi aiheesta tutkimuskatsauksen . Summaryx -yhtiön keväällä 2020 tekemässä katsauksessa kartoitettiin tehtyjen tutkimusten tuloksia. Tuossa tutkimuksessa todettiin, että luotettavia tutkimuksia aiheesta oli tehty vasta vähän ja päädyttiin siihen, ettei maskien käyttämisellä ollut selvästi osoitettavaa suojavaikutusta hengitystieinfektioissa. STM päätti osin tutkimukseen nojaten jättää tuolloin antamatta maskisuosituksen.

Ruotsalainen sanoo, että tällaista tulosta tulkitaan helposti niin, ettei maskeista ole hyötyä, koska näyttöä hyödyistä ei ole. Tämä on kuitenkin virhepäätelmä.

– Täytyy muistaa, että no evidence on eri asia kuin evidence of no effect. Meille akateemisille mahdollinen lopputulos on, että emme vielä tiedä, Ruotsalainen sanoo.

Sama suomeksi: Se, ettei näyttöä hyödystä ole, ei tarkoita, että olisi näyttöä hyödyttömyydestä.

STM:n tilaamasta tutkimuksesta nousi äläkkä

Suomessa keskustelun keskiössä on ollut kolme tutkimusta, jotka ovat kaikki aiempaa tutkimusta kokoavia tutkimuskatsauksia. Summaryx-yhtiön tutkimuskatsauksessa todettiin, että maskien itsenäistä vaikutusta oli hankala erotella, sillä hengitystieinfektioita oli tarkasteltavissa tutkimuksissa torjuttu maskien lisäksi esimerkiksi käsiä pesemällä ja pidettiin etäisyyttä muihin ihmisiin. Tutkimus sai paljon kritiikkiä osakseen.

Heinäkuun lopussa poikkitieteellinen ryhmä suomalaistutkijoita julkaisi oman katsauksensa samaan aineistoon perustuen ja päätyi tulokseen, jonka mukaan kasvomaskit suojaavat selvästi sekä käyttäjäänsä että käyttäjän ympärillä olevia ihmisiä tartunnoilta.

Tulosten erilaisuutta selittää se, että ryhmän katsauksessa aiempien tutkimusten aineistoa yhdistettiin laskennallisesti tekemällä meta-analyysi. Tutkimus on parhaillaan vertaisarvioitavana, ja sitä on täydennetty sitten kesän ensimmäisen version.

Tutkija Jani Ruotsalainen pitää tähän mennessä parhaana kokoomana marraskuussa julkaistua Cochrane-katsausta . Yhteensä 67 tutkimusta kattavan nyt jo julkaistun katsauksen lopputulos on, ettei maskien vaikutuksesta hengitystiesairauksien leviämiseen voida varmuudella sanoa oikein mitään ja että jatkotutkimusta tarvitaan. Katsauksessa tosin tarkasteltiin myös muita torjuntatoimenpiteitä, ja vain osa tutkimuksista koski maskeja.

Ruotsalainen löytää sekä STM:n tilaamasta tutkimuksesta että myöhemmästä meta-analyysista puutteita. Meta-analyysia hän kritisoi erityisesti siitä, että siinä olisi yhdistetty yhteismitattomia tutkimuksia.

Suomalaistutkijat pitävät hyötyjä selvänä

Meta-analyysia on ollut tekemässä kaksi kokenutta suomalaistutkijaa. Hanna Ollila on työskennellyt viimeiset kahdeksan vuotta Yhdysvalloissa tutkien pääosin virusinfektioiden jälkisairauksia ja unihäiriöitä ja on nykyään ryhmänjohtaja Helsingin yliopistolla. Taloustieteen ja terveystaloustieteen tutkijatohtori Liisa Laine on viettänyt Yhdysvalloissa yhdeksän vuotta ja erikoistunut tutkimaan erilaisten toimenpiteiden vaikutusten syy-seuraussuhdetta väestöön. He ovat Ruotsalaisen kanssa eri mieltä ja pitävät selvänä, että kansainvälinen tiedeyhteisö katsoo maskeista olevan hyötyä koronan torjunnassa.

Tutkijat perustavat käsityksensä paitsi omaan tutkimukseensa myös muuhun kansainväliseen tutkimukseen aiheesta. He lähtevät siitä, että heidän analyysinsa on tehty oikein ja katsovat, että eri tilanteissa toteutettujen tutkimusten yhdistäminen tekee tutkimuskatsauksesta paremman, ei suinkaan huonompaa. Ajatus menee niin, että on olemassa sekalainen joukko kansalaisia, jotka ovat eri ikäisiä, tulevat erilaisista kulttuuritaustoista, käyttävät erilaisia maskeja eri tilanteissa ja käyttäytyvät eri tavalla.

Laine esittääkin kysymyksen siitä, että onko uskottavaa ylipäätään ajatella maskin vaikuttavan jokaiseen yksilöön samalla tavalla vai ei?

– Koko tämän kokonaisevidenssin huomioiminen on tosi tärkeää, ei vain yhden tutkimuksen tuloksia. Väestössä on erilaisia maskin käyttäjiä, joten toimenpidesuositusten vaikutusten ymmärtämiseksi on hyödyllistä että tutkimuskatsauksissa on erilaisia tutkimuksia, Laine sanoo.

– Aineiston heterogeenisyys (monimuotoisuus) on ihan tyypillinen tilastollinen ominaisuus. Sen käsittelyyn on kehitetty lukuisia toimivia menetelmiä. Kaikki liittyy tutkimuskysymykseen. Meidän kysymyksemme on, voiko maskeista olla hyötyä pandemian torjunnassa? Tästä näkökulmasta on toivottavaa, että tutkimuksia on tehty esimerkiksi eri ympäristöissä.

Erilaisilla ryhmillä tehdyt tutkimukset yhdistämällä voidaan Laineen mukaan pyrkiä arvioimaan toimenpiteen keskimääräistä vaikutusta, kuten myös vaikutusten hajontaa tai esimerkiksi vaikutusten välisiä eroja.

Ollila toteaa, että maskien kohdalla aiempien tutkimusten yhdistäminen antaa mahdollisuuden tutkia esimerkiksi eri ympäristöjen ja vaikkapa maskin käyttäjän iän tai koulutuksen tuomia eroja maskien tehokkuuteen. Voidaan esimerkiksi ryhmitellä tutkimuksia, jotka on tehty lapsilla ja tutkimuksia jotka on tehty terveydenhuollon ammattilaisilla ja tarkastella miten tulokset eroavat.

Toisaalta erilaisilla ryhmillä tehdyt tutkimukset yhdistämällä voidaan Laineen mukaan päätellä, ovatko maskit keskimäärin hyödyllisiä vai eivät.

Kaikki kolme tutkijaa osaavat kertoa, että koronavirusta, sen torjuntaa ja vaikutuksia tutkitaan nyt paljon, ja tiedot tulevat varmasti vielä täydentymään. Toistaiseksi niin kansalaiset kuin poliitikotkin joutuvat tyytymään siihen epätäydelliseen tietoon, joka on tällä hetkellä saatavissa.

Linjaukset muuttuvat, kun tietoa kertyy

Jatkuvasti päivittyvä ja muuttuva tieto aiheuttaa epävarmuutta, epäluottamusta ja kehää kiertävää keskustelua, eikä vain Suomessa. Esimerkiksi Yhdysvaltain tautikeskus CDC oli aluksi sillä kannalla, ettei terveiden tavallisten ihmisten tarvitsisi käyttää maskeja. Sittemmin CDC taas kehotti kaikkia amerikkalaisia käyttämään maskia, kun he poistuvat kotoa. Sen jälkeen se ohjeisti, ettei rokotettujen tarvitsisi käyttää maskia ulkotiloissa, ja lopulta vastaava linjaus tuli osaan sisätiloista.

Esimerkiksi New York Times on kertonut useissa artikkeleissaan, että muuttuvat ohjeistukset ovat aiheuttaneet hämmästystä niin kansalaisissa kuin myös paikallisviranomaisissa.

CDC:n toukokuisen tutkimuskatsauksen mukaan se, että maskia käytetään laajasti, estää tutkimustiedon valossa koronatartuntoja. Tautikeskus myös toteaa, että esimerkiksi kangasmaskien ja eri materiaalien tehokkuudesta tarvitaan lisää tutkimusnäyttöä, jotta ymmärrettäisiin paremmin mikä maski mihinkin tilanteeseen parhaiten sopii. CDC on myös suosittanut käyttämään esimerkiksi kirurgisen ja kangasmaskin yhdistelmää. Tutkimusnäytön lisäksi annettaviin ohjeistuksiin on vaikuttanut esimerkiksi maskien saatavuus ja niiden riittävyyden turvaaminen terveydenhoidossa.

Myös Euroopan tartuntatautikeskus ECDC on suositellut maskien käyttöä yhtenä viruksen leviämistä estävänä toimenpiteenä. Sen helmikuun puolessa välissä päivitetyn tutkimuskatsauksen johtopäätökset ovat pääosin linjassa yhdysvaltalaiskollegoiden suositusten kanssa.

ECDC:n mukaan useissa tutkimuksissa on löydetty jonkin verran näyttöä siitä, että kertakäyttöiset kirurgiset maskit ja FFP2-tasoiset hengityssuojaimet voivat estää koronaviruksen leviämistä yhteisöissä ja suojaavat mahdollisesti maskin käyttäjää kuin myös muita. ECDC kuitenkin toteaa, että tutkimusten luotettavuus, laatu ja yleistettävyys vaihtelevat ja tutkimustuloksiin tulee suhtautua varauksella.

Kangasmaskeista ja itse kyhätyistä hengityssuojuksista ECDC toteaa, ettei tutkimusta ole tarpeeksi ja koska erilaisten ”kansanmaskien” materiaalit vaihtelevat, suojatehosta on vielä vähemmän varmuutta kuin kaupallisista kertakäyttömaskeista.

Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suositukset siitä, missä ja milloin maskia pitäisi käyttää vaihtelevat epidemian alueellisen tilanteen mukaan ja lisäksi suosituksia voivat antaa alueelliset viranomaiset. Jos suositusta haluaa noudattaa, yksi hyvä muistisääntö on, että kasvomaskia tulisi käyttää aina tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen on vaikeaa. THL:n suositukset perustuvat Maailman terveysjärjestö WHO:n ja ECDC:n suosituksiin ja niiden taustalla olevaan tutkimusnäyttöön.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka