Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

STT:n lukiovertailun kärjessä jälleen Turun Katedralskolan, uutena Taavetin lukio – erot kärkilukioiden ja häntäpään lukioiden välillä ovat silti varsin pieniä

Turun katedraalikoulu on STT:n lukiovertailun suurten lukioiden ykköskoulu. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

Tapio Pellinen / STT

STT:n lukiovertailussa parhaiten pärjäsivät tänä keväänä suurista lukioista Turun Katedralskolan ja pienistä Taavetin lukio Etelä-Karjalan Luumäeltä. Katedralskolan on ollut suurten lukioiden kolmen kärjessä joka keväänä vuodesta 2015, ja paalupaikan se on ottanut yhtäjaksoisesti nyt neljä kertaa. Taavetin lukio taas on kärkikymmenikössä ensimmäistä kertaa.

Suurista lukioista toisena oli selvästi viime vuosina sijoitustaan parantanut Ekenäs gymnasium Raaseporista ja kolmantena pitkään kärjessä ollut Etelä-Tapiolan lukio Espoosta.

Pienten lukioiden kakkonen oli Björneborgs svenska samskola Porista ja kolmas Englantilainen koulu Helsingistä. Molemmat ovat olleet viime vuosina kahdenkymmenen kärjen liepeillä siitä huolimatta, että pienten lukioiden sijoituksissa satunnaisheilahtelu näkyy isoja voimakkaammin.

STT:n lukiovertailussa verrataan ylioppilaskirjoitusten pakollisten aineiden arvosanoja lukionsa kolme vuotta sitten aloittaneiden peruskoulun päättötodistusten keskiarvoihin. Tämä kertoo enemmän lukioiden vaikutuksesta opiskelijoidensa oppimistuloksiin kuin pelkkien yo-tulosten vertailu, jossa taas korostuisivat lukiot, joihin tulee sisään lähinnä jo valmiiksi hyvin menestyneitä opiskelijoita. Suuriksi lukioiksi on laskettu ne, joissa ylioppilastutkinnon suorittajia on 51 tai enemmän ja pieniksi ne, joissa suorittajia on 50 tai vähemmän.

Suomen lukiot ovat vertailun perusteella varsin tasalaatuisia. Vertailun 50 kärkilukion ja 50 häntäpään lukion arvosanamuutosten eli vertailulukujen keskiarvoissa on vain 0,93 arvosanapykälän ero. Mediaaneja eli keskimmäisiä lukuja käytettäessä ero vertailuluvuissa kaventuu vielä lisää 0,86:een.

Pienet piirit helpottivat avunsaantia

Taavetin lukiosta tänä vuonna kirjoittanut Heta Korhonen arvelee, että hyvää sijoitusta selitti se, että pienelle luokalle sattui nyt paljon opiskeluun paneutuvia ihmisiä, jotka vieläpä onnistuivat kirjoituksissa hyvin.

– Meidän luokasta näki heti sen, että keskityimme aika hyvin koulunkäyntiin. Olimme aika hiljaisia ja oppitunnit tuntuivat sujuvan mutkattomasti, hän sanoo.

Muutenkin pienessä lukiossa opiskelussa oli useita etuja. Yo-tutkinnon suorittajia oli Taavetissa 8 tänä keväänä.

– Saimme apua heti, kun sitä tarvittiin. Kaikki opettajat tiesivät meidän tilanteet ja pystyivät näkemään, mikä oli parantunut edellisestä kurssista ja missä tarvitsi apua.

Pienelle luokalle myös koronavarotoimet oli helppo järjestää, eikä lukuvuoden aikana tarvinnut olla etäopetuksessa. Maskeista huolimatta luokkatoverien näkeminen päivittäin oli Korhosen mielestä helpottavaa.

– Viime vuoden kevät oli tosi rankka, kun ei nähnyt ketään, koska kaikki olivat etäopetuksessa, hän kertoo.

Opettajien hyvistä tietotekniikkataidoista apua

Myös Katedralskolanista kirjoittanut Tuomas Rikkonen kehuu lukionsa yksilöllistä opetusta ja sitä, että opiskelijat ja opettajat tuntevat toisensa. Lisäksi monet opiskelijat tunsivat toisensa jo ajalta ennen lukiota. Katedralskolanissa yo-tutkinnon suoritti tänä keväänä 79 opiskelijaa.

– Kun suurin osa koulukavereista oli tuttuja ala-asteelta tai vielä kauempaa, oli mukava mennä kouluun ihan senkin takia, kun siellä on niin paljon hyviä kavereita, hän sanoo.

Turun keväinen vaikea koronavirustilanne sen sijaan hankaloitti asioita. Katedralskolanissakin oltiin lukuvuoden aikana välillä etäopetuksessa, välillä lähiopetuksessa ja välillä näitä yhdistelevässä hybridiopetuksessa.

– Varsinkin matikassa tuntui, että etäopiskelujaksot vaikuttavat siihen, ettei niistä kursseista oikein oppinut. Etänä sitä vähän luisti eikä valmistautunut tunneille samalla tavalla kuin normaalipäivänä. Ei se etäopiskelu ole samanlaista, Rikkonen sanoo.

Etäopetuksessa onneksi auttoi se, että Katedralskolanin opettajat osasivat Rikkosen mukaan käyttää tietotekniikkaa hyvin. Hän arvelee, että se osaltaan selittää sitä, että lukion sijoitus oli tänäkin vuonna niin hyvä.

Myös kirjoituksiin valmistautumista koronatilanne vaikeutti. Lukulomalla Rikkonen kertoo olleensa pitkälti kotona omissa oloissaan, vaikka kirjastossa opiskelu olisi ollut helpompaa.

– Välillä oli vaikea löytää opiskelumotivaatiota täällä kotona, kun oli omassa huoneessa yksin. Kotona keksii helposti muuta tekemistä ja alkaa laiskotuttaa, hän kertoo.

Kannattaa opiskella alusta asti

Lukionsa syksyllä aloittaville Heta Korhonen haluaa sanoa, että lukiossa menestyminen vaatii työtä, mutta myös rennosti pitää välillä ottaa.

– Ei kannata polttaa itseään loppuun lukiovuosien aikana, koska elämää on vielä tosi paljon edessä.

Tuomas Rikkonen kehottaa opiskelemaan hyvissä ajoin lukion alusta asti ja tekemään kunkin kurssin läksyt, jotta kirjoituksiin valmistautumista ei tarvitse yrittää viime tingassa.

– Kyllä sen sitten huomaa, jos ei ole kursseilla tehnyt mitään. Ei kannata sluibailla ja löysäillä kahta ensimmäistä vuotta ja sitten kolmantena tajuta, että tässä pitäisi nyt lukea kirjoituksiin, hän sanoo.

Lakkiaislauantaina juhliminen jää sekä Korhosen että Rikkosen osalta pienimuotoiseksi koronavarotoimien vuoksi, mutta kumpikin toivoo voivansa järjestää isommat juhlat myöhemmin kesällä, jos koronatilanne ja rokotusten eteneminen sallivat.

Syksyllä Rikkosen tie vie Yhdysvaltoihin Oklahomaan opiskelemaan kauppatieteitä ja pelaamaan tennistä. Korhonen haki muutamaa jatko-opiskelupaikkaa maantiedon parissa, mutta päätti pitää välivuoden saatuaan Luumäeltä töitä koulunkäynnin ohjaajana.

– Sinänsä tuntemukset ovat tosi haikeat. Jännityksellä odotan uutta elämänvaihetta; on hauska päästä näkemään, mitä se tuo tullessaan, Korhonen sanoo.

Luonnontieteiden painotus korkeakouluvalinnoissa hiertää

Vuonna 2020 korkeakoulupaikkojen jakotapaa muutettiin niin, että aiempaa huomattavasti suurempi osa paikoista jaetaan ylioppilastodistuksen perusteella. Muutosta on kritisoitu varsinkin siitä, että koska valintapisteytyksessä huomioidaan eri aineiden kurssien määrä, esimerkiksi eniten kursseja sisältävästä pitkästä matematiikasta saa myös eniten valintapisteitä, hakipa sitten opiskelemaan kemiaa, venäjää tai teologiaa.

Sekä Korhonen että Rikkonen pitävät todistusvalinnan painottamista sinänsä ihan hyvänä ideana, mutta juuri luonnontiedeaineiden korostunut painoarvo herättää närää.

– Se on vähän harmi, että kun fysiikka ja pitkä matikka ovat ne, mitä suositellaan, minultakin jäi saksan opiskelu kesken. Siihen ei jäänyt aikaa, eikä ollut järkeä ryhtyä sitä kirjoittamaan, koska lyhyellä saksalla ei ole mitään painoarvoa (jatko-opintoihin pääsyn) kannalta, Korhonen kertoo.

Hän katsoo, että esimerkiksi yhteiskuntatieteitä opiskelemaan haettaessa pitäisi painottaa enemmän siihen suoraan liittyviä aineita sen sijaan, että vaikkapa fysiikastakin saisi paljon pisteitä vain työlään kurssimäärän vuoksi.

Rikkonen on samoilla linjoilla.

– Yhteiskuntaopille, historialle ja tällaisille pitäisi antaa enemmän arvostusta, ei niitäkään ole helppoa kirjoittaa hyvin, Rikkonen sanoo.

Mielipiteet jakautuvat

Rikkosen mukaan hänen tuttavapiirissään näkyy, että osa ihmisistä pitää todistusvalinnasta, mutta osan mielestä siitä seuraa liikaa paineita ylioppilaskokeisiin. Paineita tulee varsinkin niille, jotka tähtäävät lääketieteen tai oikeustieteen kaltaisille halutuille aloille.

– Pitää saada arvosanoiksi laudatureita ja eximioita, ei riitä magnat. Sitten on kauheat paineet eikä ole aikaa mihinkään muuhun. Ja kirjoituksetkin voivat olla pienestä kiinni: jos jää pisteellä arvosanarajasta, saakin paljon huonommat pisteet (todistusvalinnassa), hän sanoo.

Laudatur, eximia ja magna ovat ylioppilaskirjoitusten kolme korkeinta arvosanaa.

Tällaisia ovat lukiovertailun heikkoudet

STT:n lukiovertailun yksi heikkous on se, ettei eroja yläkoulujen arvostelukäytännöissä ole otettu huomioon. Yo-kokeet arvostellaan valtakunnallisesti, ja niiden tulokset ovat siten vertailukelpoisia keskenään. Yläkouluissa sen sijaan samanlaisella osaamisella voi saada eri koulussa eri arvosanan, koska kukin opettaja antaa arvosanansa itsenäisesti. Yo-kokeiden tiukempi arvostelu myös selittää sitä, miksi niiden keskiarvot ovat lähes aina heikompia kuin peruskoulujen päättötodistusten.

Korkeiden sisäänpääsykeskiarvojen lukioiden on myös astetta vaikeampi pärjätä STT:n vertailussa, koska erittäin hyviä suorituksia on vaikeampi pitää yllä kuin keskitasoisia. Jos peruskoulun päättötodistusten keskiarvo on 7,5, kirjoituksissa kolmanneksi korkeimmalla arvosanalla eli magnalla saa STT:n vertailussa vastaavan tuloksen, johon 9,5 keskiarvolla vaaditaan korkeinta arvosanaa eli laudaturia. Magnan kirjoittaminen on kuitenkin selvästi helpompaa.

Muita heikkouksia löytyy siitä, että lukion keskeyttäneet tai muuten kuin kolmessa vuodessa suorittavat sekä IB-linjalla opiskelevat vaikuttavat lukionsa sisäänpääsykeskiarvoon, mutta he eivät näy vertailuvuoden yo-tulosten tutkintokeskiarvoissa.

Pienten lukioiden sijoituksissa on enemmän vaihtelua kuin suurissa. Jos opiskelijoita on vähän, muutamakin tavallista paremmin yo-kokeet suorittanut kokelas nostaa keskiarvoa huomattavasti.

Vertailuun ei otettu mukaan kansainvälisiä IB-luokkia, aikuiskouluja tai lukioita, jotka ovat osa kansanopistoa tai instituuttia. Pois on pudotettu lukiot, joiden lähtökeskiarvot eivät ole tiedossa.

STT on tehnyt lukiovertailunsa syksystä 2012 lähtien. Lukiot on jaettu pienten ja suurten sarjoihin syksystä 2018.

Näin vertailu tehtiin, ja tällaisia ovat sen heikkoudet

– STT vertaili toisiinsa lukiopaikkansa syksyllä 2018 vastaanottaneiden sisääntulokeskiarvoja sekä kevään 2021 yo-tuloksia. Muuttujista käytettiin koulukohtaisia keskiarvoja.

– Tarkastelussa oli mukana neljä pakollista ylioppilaskoetta ja 347 lukiota.

– Vertailun tulokset näyttävät, kuinka opiskelijoiden arvosanat ovat muuttuneet lukion aikana. Pelkkiä ylioppilaskokeita vertailemalla kärki koostuisi lähinnä lukioista, joihin pääsee vain jo valmiiksi koulussa hyvin menestyneitä opiskelijoita korkeilla keskiarvoilla. Näiden lukioiden on astetta vaikeampi pärjätä STT:n vertailussa, koska erittäin hyviä suorituksia on vaikeampi pitää yllä kuin keskitasoisia.

– STT:n lukiovertailun yksi heikkous on se, ettei eroja yläkoulujen arvostelukäytännöissä ole otettu huomioon. Yo-kokeet arvostellaan valtakunnallisesti, ja niiden tulokset ovat siten vertailukelpoisia keskenään. Yläkouluissa sen sijaan samanlaisella osaamisella voi saada eri koulussa eri arvosanan, koska kukin opettaja antaa arvosanansa itsenäisesti. Yo-kokeiden tiukempi arvostelu myös selittää sitä, miksi niiden keskiarvot ovat lähes aina heikompia kuin peruskoulujen päättötodistusten.

– Muita heikkouksia löytyy siitä, että lukion keskeyttäneet tai muuten kuin kolmessa vuodessa suorittavat sekä IB-linjalla opiskelevat vaikuttavat lukionsa sisäänpääsykeskiarvoon, mutta he eivät näy vertailuvuoden yo-tulosten tutkintokeskiarvoissa.

– Pienten lukioiden sijoituksissa on enemmän vaihtelua kuin suurissa. Jos opiskelijoita on vähän, muutamakin tavallista paremmin yo-kokeet suorittanut kokelas nostaa keskiarvoa huomattavasti.

– Vertailuun ei otettu mukaan kansainvälisiä IB-luokkia, aikuiskouluja tai lukioita, jotka ovat osa kansanopistoa tai instituuttia. Pois on pudotettu lukiot, joiden lähtökeskiarvot eivät ole tiedossa.

– STT on tehnyt lukiovertailunsa syksystä 2012 lähtien. Lukiot on jaettu pienten ja suurten sarjoihin syksystä 2018.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka