Suomalaisten lukemista selvittävään Suomi lukee -tutkimukseen vastanneista lähes joka kolmas kokee, että koronavuosi on lisännyt lukemista.
Kirjojen ostaminen ja lukeminen vaikuttaa tutkimuksen perusteella jakautuvan aiempaa tasaisemmin. Painettujen kirjojen markkinoilla suurkuluttajien eli yli kahdeksan kirjaa ostavien painoarvo on laskenut.
Koronakriisi on lisännyt tutkimuksen mukaan erityisesti 20–29-vuotiaiden lukemista.
Painettuja kirjoja oli viimeisen vuoden aikana ostanut 69 prosenttia vastanneista. Osuus on laskenut neljä prosenttiyksikköä vuodesta 2018, tosin tuolloin kyselyssä ei erikseen tarkennettu kysymyksen koskevan vain painettuja kirjoja.
Äänikirjojen kasvaneesta suosiosta kertoo se, että lukuaikapalveluita käyttävien määrä kolminkertaistui verrattuna kahden vuoden takaiseen tutkimukseen.
Lukuaikapalveluiden käyttö kasvaa nopeasti myös niiden joukossa, jotka eivät osta painettuja kirjoja. Eniten palveluja käyttävät silti ne, jotka lukevat myös paljon painettuja kirjoja.
Heräteostokset vähentyneet
Lukuaikapalveluiden käyttäjiksi ovat siirtyneet erityisesti naiset. Miehet puolestaan käyttävät painettuihin kirjoihin enemmän rahaa kuin naiset, vaikka kirjoja ostaneita naisia oli enemmän.
Sekä painetuissa että sähköisissä kirjoissa suosituimpia genrejä olivat suomennettu ja kotimainen kaunokirjallisuus.
Yhä useampi kirja ostetaan verkosta, joko verkkokaupasta tai sähköisenä lukuaikapalvelusta. Kirjojen hankinta heräteostoksina on vähentynyt.
Kirjojen lukeminen on tutkimuksen mukaan yksi suomalaisten mieluisimmista ajanvietetavoista. 85 prosenttia tutkimukseen vastanneista käyttäisi erittäin tai melko mielellään aikaa kirjojen lukemiseen.
Suomalaiset ostivat viime vuonna painettuja kirjoja noin 316 miljoonalla eurolla.
Suomi lukee -tutkimuksen ovat teettäneet Taloustutkimuksella Kirjakauppaliitto ja Suomen Kustannusyhdistys. Vastaajia oli noin 960.