Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Valko-Venäjälle pakotetun lentokoneen matkustajat: Oppositioaktivisti Pratasevitsh panikoi reittimuutoksen vuoksi ja kertoi, että häntä odottaa kuolemantuomio

Vilnaan matkalla olleen Ryanairin koneen hätälaskua Minskiin perusteltiin pommiuhalla, mutta koneesta ei löytynyt pommia. AFP / LEHTIKUVA

Arttu Mäkelä, Anne Salomäki / STT

Valko-Venäjälle sunnuntaina hätälaskeutumaan pakotetun Ryanairin lennon matkustajat kertovat oppositioaktivisti Raman Pratasevitshin panikoineen tajuttuaan, että konetta oltiin kääntämässä. Asiasta kertoo uutistoimisto AFP.

Maanpaossa elänyt Pratasevitsh otettiin kiinni sunnuntaina Minskin lentokentällä. Kreikasta Liettuaan matkalla olleen lennon hätälaskua on perusteltu pommiuhalla, mutta koneesta ei löytynyt pommia. Valko-Venäjän opposition mukaan hätälaskun tarkoitus oli Pratasevitshin pidätys.

Samassa lentokoneessa Pratasevitshin kanssa olleen liettualaismatkustajan mukaan aktivisti oli alkanut panikoida ja kertoi hätälaskun tapahtuvan hänen vuokseen.

– Hän vain kääntyi ihmisten puoleen ja sanoi, että häntä odottaa kuolemantuomio, Monika Simkiene kertoi AFP:lle koneen laskeuduttua vihdoin lopulliseen määränpäähänsä Vilnaan.

Simkiene ja muut AFP:lle puhuneet matkustajat kertoivat Pratasevitshin kuitenkin rauhoittuneen alun hermostuneisuuden jälkeen.

Useat matkustajat muistavat nähneensä 26-vuotiaan Pratasevitshin käyneen laukkujaan lävitse ja antaneen joitakin esineitä tyttöystävälleen sen jälkeen, kun oli käynyt selväksi, että kone laskeutuu Valko-Venäjälle.

Edvinas Dimsan mukaan Pratasevitsh "ei huutanut, mutta oli selvää, että hän oli erittäin peloissaan".

– Näytti siltä kuin hän olisi ollut valmis hyppäämään ikkunasta, jos se olisi ollut auki, Dimsa sanoi.

"Ryanair, missä on Raman?!"

Vilnan lentokentälle oli saapunut konetta vastaan kymmeniä Valko-Venäjän opposition tukijoita sekä Liettuan pääministeri Ingrida Simonyte.

Osa opposition tukijoukoista oli verhoutuneena opposition käyttämiin lippuihin ja toisilla oli kädessään kylttejä, joista yhdessä luki "Ryanair, missä on Raman?!"

Simonyte kuvaili Valko-Venäjän toimintaa Twitterissä valtioterrorismiksi.

– Tänään tapahtunut ei ole hyökkäys vain Liettuaa vastaan. Tämä on EU:n ja muiden maiden kansalaisten turvallisuutta vastaan kohdistettu valtioterroristinen toimi, Simonyte kirjoitti.

Kiinni otettiin myös Pratasevitshin naisystävä

Myös Pratasevitshin naisystävä, joka oli samalla lennolla, on otettu kiinni, kertoi hänen yliopistonsa maanantaina.

Sofia Sapega opiskelee lakia European Humanities -yliopistossa Liettuassa. Yliopisto perustettiin Minskissä vuonna 1992, mutta Valko-Venäjän viranomaisten painostuksen vuoksi se joutui siirtämään toimintansa vuonna 2004 Liettuaan.

– Opiskelijamme otettiin kiinni tekaistujen ja perusteettomien syytösten perusteella. Teon takana oli Valko-Venäjän viranomaisten peiteoperaatio, yliopiston lausunnossa sanottiin.

Yliopisto vaati diplomaateille välitöntä pääsyä Sapegan puheille. Sapega on Venäjän kansalainen.

Länsimaat vaativat tapahtuneesta seurauksia

Monet länsimaat tuomitsivat Valko-Venäjän toiminnan heti uutisen tultua julki. Suomessa presidentin kanslian Twitterissä julkaiseman lausunnon mukaan Suomi vaatii täyttä selvitystä Valko-Venäjän viranomaisilta sekä perusteellista kansainvälistä tutkintaa ja voimakasta reaktiota EU:lta.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kutsui kiinniottoa "erittäin järkyttäväksi". Tuppurainen jakoi Twitter -tilillään BBC:n uutisen aiheesta ja kirjoitti englanniksi, että tapaus on välittömästi tutkittava perusteellisesti.

Myös esimerkiksi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tviittasi sanoen, ettei pakotettua hätälaskua voida hyväksyä ja että kaikista kansainvälisen ilmaliikenteen sääntöjen rikkomisesta on tultava seurauksia.

EU-maiden johtajat aloittavat tänään Brysselissä ylimääräisen huippukokouksen, jossa on tarkoitus pohtia myös mahdollisia pakotteita ja muita seurauksia Valko-Venäjän sunnuntaisille toimille.

Lukashenka antoi käskyn hätälaskeutumisesta

Suomen aikaa maanantaina alkuyöstä myös Yhdysvallat liittyi Valko-Venäjän toimet tuomitsevien joukkoon ja vaati Pratasevitshin välitöntä vapauttamista. Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin mukaan Valko-Venäjää itsevaltaisesti hallitsevan Aljaksandr Lukashenkan hallinnon toiminta vaaransi yli 120 matkustajan hengen.

Ulkoministerin mukaan alustavat raportit antavat ymmärtää, että Valko-Venäjän turvallisuuspalvelulla olisi ollut osansa tapahtumissa ja Ryanairin koneen saattamiseen olisi käytetty asevoimien lentokonetta. Hänen mukaansa tiedot ovat huolestuttavia ja vaativat "täyden tutkinnan".

AFP:n mukaan Lukashenkan oma lehdistöpalvelu kertoi Telegram-kanavallaan, että Lukashenka oli antanut käskyn kääntää Ryanairin koneen kurssi. Lisäksi Lukashenka oli määrännyt MiG-29-taisteluhävittäjän saattamaan konetta.

Valko-Venäjän opposition Nexta-kanava jakoi Twitter-tilillään toimittajansa tviittejä, joiden mukaan "epäilyttävän näköiset" henkilöt olivat ottaneet Pratasevitshista kuvia jo lähtöportilla.

Kun kone oli saapunut Valko-Venäjän ilmatilaan, Valko-Venäjän turvallisuuspoliisin edustajat olivat Nextan mukaan haastaneet riitaa Ryanairin lentohenkilökunnan kanssa ja väittäneet, että kyydissä on pommi, minkä vuoksi koneen olisi pakko laskeutua.

Avustajat: Oppositiojohtaja Tsihanouskaja samalla Ryanairin lennolla viikko sitten

Valko-Venäjän maanpaossa elävä oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja lensi Ryanairilla Ateenasta Vilnaan viikko sitten, kertovat Tsihanouskajan avustajat. Lento oli sama, joka pakotettiin eilen laskeutumaan Minskiin, missä oppositiotoimittaja Pratasevitsh otettiin kiinni.

Toimittaja Hanna Liubakovan mukaan Tsihanouskajan päätyminen Ryanairin lennolle ratkesi viime hetkessä, koska alkuperäinen lentoyhteys ei toteutunut lentokoneen rikkoutumisen takia.

Tsihanouskaja pakeni Liettuaan pian Valko-Venäjän presidentinvaalien jälkeen viime vuoden elokuussa.

Pratasevitsh lisättiin Valko-Venäjällä terroristilistalle

Nexta-kanava auttoi järjestämään mielenosoituksia viime vuonna presidentinvaalien jälkeen. Mielenosoittajat vaativat vaalivoittajaksi vilpillisesti julistautuneen Lukashenkan eroa. New York Timesin mukaan Pratasevitsh on yksi Nextan perustajista ja kanavan entinen toimittaja.

Lukashenkan hallinto on rajoittanut kovalla kädellä sitä vastustavien medioiden toimintaa maassa. Lisäksi kaikki Lukashenkan vastaehdokkaina presidentinvaaleissa olleet tai sellaiseksi pyrkineet ovat joko vankilassa tai maanpaossa.

AFP kertoi, että Pratasevitsh ja 22-vuotias Nextan perustaja Stepan Putilo lisättiin Valko-Venäjällä listalle ihmisistä, jotka ovat mukana "terroristisessa toiminnassa". Perusteena olivat aiemmin esitetyt syytteet levottomuuksien aiheuttamisesta, mitkä voivat Valko-Venäjällä tuoda enimmillään 15 vuoden vankeusrangaistuksen.

Myös Tihanouskaja julkaisi useita tviittejä vaatien tutkintaa tilanteesta, pakotteita Valko-Venäjää vastaan ja Pratasevitshin välitöntä vapauttamista. Tsihanouskaja arvioi tviitissään, että Pratasevitsh saattaa saada Valko-Venäjällä kuolemantuomion.

Neuvostoliittoon kuulunut Valko-Venäjä itsenäistyi 1991, Lukashenka vallassa vuodesta 1994

– Reilun 9,4 miljoonan asukkaan Valko-Venäjä sijaitsee Liettuan ja Latvian eteläpuolella. Muita rajanaapureita ovat Puola, Ukraina ja Venäjä.

– Maan pääkaupunki on noin kahden miljoonan asukkaan Minsk.

– Valko-Venäjä on pinta-alaltaan vajaan 208 000 neliökilometrin suuruinen, siinä missä Suomella on esimerkiksi maa-alaa noin 338 000 neliökilometriä.

– Maalla on kaksi virallista kieltä, joista venäjää puhuu valtaosa väestöstä, noin 70 prosenttia. Valkovenäjää puhuu vajaa neljännes. Näiden lisäksi maassa puhutaan muun muassa puolaa ja unkaria.

– Neuvostoliittoon kuulunut Valko-Venäjä itsenäistyi vuonna 1991. Valtio on pitänyt läheisempiä poliittisia ja taloudellisia välejä Venäjään kuin monet muut entiset neuvostotasavallat.

– Valko-Venäjää johtaa itsevaltaisesti presidentti Aljaksandr Lukashenka, joka on ollut vallassa vuodesta 1994 lähtien.

– Lukashenka julisti itsensä viime elokuussa voittajaksi laajalti vilpillisinä pidetyissä vaaleissa, mikä käynnisti mielenosoitusten aallon maassa.

– Pitkin syksyä jatkuneissa mielenosoituksissa osanottajia kohdeltiin kovin ottein, ja satoja heistä tuomittiin myöhemmin pitkiin vankeusrangaistuksiin. Lisäksi useita ihmisiä kuoli miliisiväkivallan seurauksena.

– Mielenosoitukset ovat jatkuneet talven jälkeen, mutta pienempinä kuin aiemmin.

– Kaikki Lukashenkan vastaehdokkaina presidentinvaaleissa olleet tai sellaiseksi pyrkineet ovat joko vankilassa tai maanpaossa.

– Maanpaossa elää myös oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja, joka on saanut monista länsimaista tukea sille, että hän olisi Valko-Venäjällä elokuussa järjestettyjen presidentinvaalien todellinen voittaja.

– Lukashenkan hallinto on asettanut rajoituksia muun muassa kansalais- ja poliittisille oikeuksille, sananvapaudelle, lehdistölle, rauhanomaisille kokoontumisille ja uskonnon vapaudelle.

– Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä Valko-Venäjä on 158. sijalla. Yhteensä indeksi listaa 180 maata. Valko-Venäjään nähden mittarin toisessa laidassa on Suomi, joka on toisena heti ykkösmaa Norjan jälkeen.

---

Muokattu jutussa aiemmin ollut oppositioaktivisti Roman Protasevitshin kirjoitusasu muotoon Raman Pratasevitsh.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka