Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

KRP sai valmiiksi tutkinnan Huoltovarmuuskeskuksen työntekijöiden roolista epäonnistuneissa maskikaupoissa, kolmea epäillään luottamusaseman väärinkäytöstä

Tutkinnassa on selvitetty HVK:n työntekijöiden roolia kaupoissa ja sitä, onko hankinnoissa toimittu vastoin ohjeita ja aiheutettu vahinkoa HVK:lle. Heikki Saukkomaa / LEHTIKUVA

Jecaterina Mantsinen / STT

Keskusrikospoliisi (KRP) on saanut valmiiksi esitutkinnan, joka koskee Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) sisäistä toimintaa viime kevään epäonnistuneissa hengityssuojainhankinnoissa. Tutkinnassa on selvitetty HVK:n työntekijöiden roolia kaupoissa ja sitä, onko hankinnoissa toimittu vastoin ohjeita ja aiheutettu vahinkoa Huoltovarmuuskeskukselle. Kolmea epäillään luottamusaseman väärinkäytöstä.

Tutkinnanjohtaja Mikko Laaksonen ei kommentoi tarkemmin esitutkinnan johtopäätöksiä. Hänen mukaansa epäillyt ovat olleet eri asemissa Huoltovarmuuskeskuksessa ja kaikki kiistävät epäillyn rikoksen.

Asia siirtyy nyt syyteharkintaan.

Luottamusaseman väärinkäyttö tarkoittaa rikoslain mukaan sitä, että henkilö, jonka tehtävänä on hoitaa toisen taloudellisia tai oikeudellisia asioita, väärinkäyttää asemaansa ja aiheuttaa sillä vahinkoa. Väärinkäyttö voi tapahtua tekemällä jotakin, johon henkilöllä ei ole oikeutta.

Luottamusaseman väärinkäyttö on rangaistavaa tahallisena. Tekijän täytyy siis pitää vähintään varsin todennäköisenä, että teosta aiheutuu vahinkoa. Oikeuskirjallisuuden mukaan vahingolla tarkoitetaan ennen kaikkea varallisuudelle aiheutuvaa vahinkoa, mutta mahdollisesti myös muita oikeudellisia intressejä. Esimerkkinä luottamusaseman väärinkäytöstä annetaan tilanne, jossa on tehty työnantajan näkökulmasta epäedullisia sopimuksia. Rikoksesta voidaan tuomita sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen.

Maskeja tilattiin noin 10 miljoonalla

HVK:n epäonniset maskikaupat tulivat viime keväänä julkisuuteen, kun Suomen Kuvalehti uutisoi sekavasta tilanteesta. Kävi ilmi, että maskeja oli tilattu noin 10 miljoonalla eurolla ulosottoveloissa olleelta Onni Sarmasteelta sekä talousrikoksista tuomitulta kauneusalan yrittäjältä Tiina Jylhältä.

HVK:n mukaan Sarmasteen toimitus poikkesi tilatusta niin suojavarusteiden laadun kuin määrän osalta. Sarmasteen toimittamat maskit eivät HVK:n mukaan soveltuneet sairaalakäyttöön, ja se teki kaupasta tutkintapyynnön. Sarmaste taas on sanonut, ettei tilauksessa edes pyydetty sairaalatason maskeja. Jylhän tilaus jäi jumiin, koska virolainen pankki jäädytti Jylhälle siirretyt rahat.

KRP aloitti HVK:n maskikaupoista esitutkinnan viime vuoden huhtikuussa. Asiassa on tutkittu törkeää petosta ja törkeää rahanpesua. Tutkinta on yhä kesken. Poliisi ei ole vahvistanut epäiltyjen nimiä, mutta Sarmaste on kertonut olleensa pidätettynä ja kiistävänsä kaikki rikosepäilyt. Jylhää oikeusasioissa edustava Kari Uoti on sanonut aiemmin, ettei Jylhä ole rikoksesta epäiltynä asiassa.

Toukokuussa KRP tiedotti tutkivansa, onko myös HVK:ssa syyllistytty asiassa rikokseen. Yle kertoi, että yksi epäillyistä on irtisanottu johtoryhmän jäsen Jyrki Hakola. Hän kiisti STT:lle syyllistyneensä rikokseen.

HVK:n toimitusjohtaja erosi, kahdelle potkut

Maskisotkusta teetetyn selvityksen mukaan Huoltovarmuuskeskus tiesi Sarmasteen yhtiön veroveloista, mutta maksoi silti yhtiölle miljoonia euroja. Selvityksen perusteella HVK oli maaliskuun lopulla viime vuonna yrittänyt tehdä noin viiden miljoonan euron maksun Sarmasteen yhtiölle LDN Legal Partnersille . Maksu jäädytettiin belgialaisessa rahansiirtopalvelussa, minkä jälkeen Sarmaste pyysi, että HVK maksaisi kauppasumman hänen toisen yhtiönsä Finance Group Helsingin suomalaiselle tilille.

HVK:ssa huomattiin, että Finance Group Helsingillä oli verovelkaa vähintään 10 000 euroa. HVK:n silloinen perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola pohti, pitäisikö kauppa Sarmasteen yhtiön kanssa perua kokonaan. Hän kuitenkin päätyi siihen, että rahansiirto tehdään verovelasta huolimatta ja tilanteessa, jossa aiempi rahansiirto belgialaiselle tilille ei ollut vielä palautunut HVK:lle. Toinen HVK:n johtoryhmän jäsen Asko Harjula hyväksyi menettelyn, selvityksessä kerrotaan. Selvityksen laati konsulttiyhtiö Deloitte .

Vakiintuneet terveysteknologiafirmat ovat aiemmin kertoneet, että ne tarjosivat yhteistyötään HVK:lle, mutta se ei kelvannut. Sen sijaan valittiin muun muassa Sarmasteen ja Jylhän kaltaisia toimijoita. Hakola perusteli STT:lle viime toukokuussa, että markkinoilla ei oltu ajoissa ja maskeja oli vaikea saada. Sen takia pyrittiin käyttämään kaikkia kanavia. Huoltovarmuuskeskuksessa vallitsi hänen mukaansa kaaos eivätkä kyvyt riittäneet.

Maskikauppojen aikaan toimitusjohtajana ollut Tomi Lounema erosi vuosi sitten huhtikuussa pian tapauksen tultua julkisuuteen. Keskuksen johtoryhmään kuuluneet Hakola ja Harjula saivat potkut suojainkauppojen vuoksi.

HVK voitti Tiina Jylhän toistamiseen Virossa

HVK voitti aiemmin tässä kuussa toistamiseen Jylhän Virossa käytävässä oikeuskiistassa. Tallinnalaistuomioistuin piti voimassa Harjun käräjäoikeuden aiemman ratkaisun, jonka mukaan HVK sai purkaa maskikaupat Jylhän Look Medical Care -yhtiön kanssa ja periä ennakkomaksun takaisin. Rahallisesti kyse on yli 2,6 miljoonasta eurosta.

Harjun käräjäoikeus katsoi, että kaupan purkamiseen on riittävät perusteet, koska Jylhän yritys ei pystynyt toimittamaan kasvosuojaimia sovitun määräajan mukaisesti. Rahat olivat jäädytettyinä virolaisessa pankissa. Tuomiosta voi vielä valittaa Viron korkeimpaan oikeuteen.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka