Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä keskustelee tiistaina Astra Zenecan koronarokotteen tulevaisuudesta

Päätöksiä toisesta rokotuskerrasta on pakko tehdä pian, sillä kohta on kulunut 12 viikkoa siitä, kun ensimmäiset Astra Zenecan rokotteet on annettu. MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

Eeva Nikkilä-Kiipula / STT

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) kokoontuu tiistaina pohtimaan mahdollisia jatkotoimia Astra Zenecan koronarokotteen käytön suhteen. Asialistalla ovat paitsi mahdolliset muutosehdotukset rokotteen ikärajoihin myös se, miten menetellään niiden ihmisten suhteen, jotka ovat saaneet ensimmäisen rokotuksen Astra Zenecan rokotteella.

KRARin sihteerinä toimiva Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek ei maanantaina lähtenyt arvioimaan KRARin suosituksia eikä sitä, minkä painoarvon THL niille antaa.

– KRAR perehtyy saatavilla olevaan näyttöön, keskustelee ja antaa oman suosituksensa THL:lle, joka puolestaan antaa tarvittaessa oman lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle, Nohynek kertoo.

Riippuen siitä kuinka isosta asiasta on kysymys, päätös voi vaatia vielä valtioneuvoston kannan, hän sanoo.

Saksa ja Ranska päättäneet jo toisen rokotteen vaihtamisesta

Päätöksiä toisesta rokotuskerrasta on pakko tehdä pian, sillä kohta on kulunut 12 viikkoa siitä, kun ensimmäiset Astra Zenecan rokotteet on annettu.

Nohynekin mukaan vielä ei ole riittävästi tieteellistä tietoa kahden erilaisen koronarokotteen yhdistelmästä. Astra Zeneca on adenoviruspohjainen rokote, kun taas esimerkiksi Modernan sekä Pfizerin ja Biontechin rokotteet ovat rna-rokotteita.

– Oxfordin yliopistossa on meneillään tutkimus, jossa rokottaminen on aloitettu Astra Zenecalla ja jatkettu rna:lla tai päinvastoin. Tutkimuksesta saadaan huhtikuun lopussa turvallisuustietoa ja toukokuussa immunogeenisuustietoa.

Vaikka tieteellistä näyttöä eri rokotteiden yhdistelmästä ei vielä ole, Saksassa ja Ranskassa on jo päätetty, että toinen rokotusannos annetaan rna-rokotteella.

– Heillä päätös perustuu hypoteesiin siitä, että harvinaisten verenhyytymisen häiriöiden synnyn mekanismissa on kyse immunologisesta reaktiosta. Tällöin he ajattelevat, että toisen annoksen (Astra Zenecaa) jälkeen reaktio voisi olla voimakkaampi, Nohynek sanoo.

Hän kuitenkin painottaa, että Saksan ja Ranskan päätös perustuu hypoteesiin, koska mitään tämän selitysmallin vahvistavaa näyttöä ei vielä ole olemassa.

Eri maissa erilaisia ikärajoja Astra Zenecan rokotteelle

Suomessa on toistaiseksi voimassa THL:n linjaus, jonka mukaan Astra Zenecan rokotteen käyttö jatkuu ainakin toistaiseksi 65 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla. Varovaisuusperiaatteen vuoksi rokotetta ei kuitenkaan anneta niille 65 vuotta täyttäneille, jotka ovat aikaisemmin sairastaneet aivolaskimotukoksen tai hepariinin laukaiseman verihiutaleiden vähyyden.

Eri maissa on asetettu erilaisia ikärajoituksia Astra Zenecan rokotteen käytölle. Esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa rokotetta annetaan yli 60-vuotiailla. Belgiassa rokotetaan Astra Zenecalla vain yli 55-vuotiaita ja Australiassa yli 50-vuotiaita. Australiassa rokotetaan kuitenkin myös alle 50-vuotiaita, jos rokotettava itse niin haluaa.

Britanniassa puolestaan Astra Zenecan rokotetta ei tällä hetkellä suositella alle 30-vuotiaille, kun vaihtoehtoisia rokotteita on olemassa.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka