Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Elinkeinoelämän keskusliitto velvoittaisi kunnat ottamaan työterveyshuolto mukaan koronarokottamiseen

EK esitteli tiistaina toiveitaan hallituksen huhtikuiseen puoliväliriiheen. Järjestö odottaa sieltä päätöksiä, joilla tähdätään velkaantumisen katkaisuun. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA

Merja Könönen / STT

Elinkeinoelämän keskusliitto kiirehtii koronarokotusjärjestyksen määrittelemistä nyt uudelleen, kun riskiryhmien rokottaminen on edennyt. Rokotteiden antamisessa on otettava huomioon alueellinen tautitilanne ja myös se, että sairastumisriski vaihtelee työtehtävästä toiseen.

EK:n mukaan valtion olisi velvoitettava kuntia ottamaan työterveyshuolto mukaan rokotusurakkaan. Rokotteita olisi ohjattava suoraan työterveyshuoltoon, kun nyt rokotteet menevät ensin kuntiin ja kaupunkeihin.

Toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo luottavansa siihen, että työterveyshuolto ja vastuulliset työnantajat osaavat arvioida, missä järjestyksessä rokotukset kannattaa antaa.

Kokonaisvastuu rokottamisesta on nyt kunnilla, ja kunnat päättävät rokotussuunnitelmissaan muiden tahojen osallistumisesta rokottamiseen. Valtio vastaa rokotteiden hankinnasta ja kunnat järjestämisvastuulleen kuuluvasta jakelusta.

EK myös hoputtaa hallitusta kertomaan pian, miten Suomessa edetään ulos koronasta. Häkämies nostaa esimerkiksi Tanskan, jossa puolueet ovat jo sopineet, miten toimintoja asteittain avataan pääsiäisen jälkeen.

Työllisyystavoitteeseen yhä matkaa

EK esitteli tiistaina toiveitaan hallituksen huhtikuiseen puoliväliriiheen. Järjestö odottaa sieltä päätöksiä, joilla tähdätään velkaantumisen katkaisuun. Työllisyyspäätökset ovat EK:n mukaan tässä ratkaisevia.

Järjestö laskee, että hallituksen työllisyystavoitteista on saavutettu vasta 13 prosenttia, kun se painotetaan hallituksen asettamalla julkisen talouden tasapainotavoitteella.

Häkämies kertoo, että laskelmaan on otettu mukaan aidot yksityisen sektorin työpaikat, jotka vahvistavat julkista taloutta, kun työttömyysmenot pienenevät ja palkoista kertyy verotuloja.

– Työllisyystavoitteiden toistaminen ei riitä, vaan sanoille tarvitaan konkreettista katetta. Avaimet ovat hallituksen käsissä muun muassa paikallisen sopimisen ja työttömyysturvaratkaisujen osalta, Häkämies sanoo tiedotteessa.

Toimet tulisivat voimaan vasta korona-ajan jälkeen eivätkä Häkämiehen mukaan siten vaikeuttaisi elvytyspolitiikkaa.

EK:n mielestä talouskasvua voidaan vauhdittaa myös tavoilla, jotka eivät vaadi lisärahoitusta.

– Tästä käyvät esimerkkeinä sitoutuminen yrittämisen ja omistamisen verotuksen pitämiseksi kilpailukykyisellä tasolla, sääntelyn purkaminen asettamalla ympäristölupakäsittelyyn määräajan sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen toteuttaminen investointeja tukevalla tavalla, Häkämies sanoo.

EK vaatii myös roimaa lisäystä maahanmuuttoon.

– Osaajapulasta on syntymässä kasvun pullonkaula, jota paikkaamaan tarvitsemme merkittävää työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton lisäämistä sekä koulutuksen laadun parantamista, Häkämies toteaa.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka