Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Perussuomalaiset esittää epäluottamuslausetta oikeusministeri Henrikssonille

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (oikealla) ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kertoivat epäluottamuslause-esityksestä kannanotossaan. ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA

Iiro-Matti Nieminen / STT

Oppositiopuolue perussuomalaiset on päättänyt esittää epäluottamuslausetta oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r.).

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kertovat asiasta kannanotossaan, joka on julkaistu perussuomalaisten verkkolehdessä Suomen Uutisissa .

Halla-aho ja Tavio sanovat oikeusministeriön ja Henrikssonin muun muassa laiminlyöneen velvollisuutensa ryhtyä toimiin kuntavaalien järjestämiseksi ajallaan ja terveysturvallisesti.

Halla-ahon ja Tavion mukaan oikeusministeriö ja Henriksson ovat johtaneet puolueita ja kansalaisia harhaan vakuuttamalla viime hetkille asti, että vaalit voidaan järjestää ja järjestetään ajallaan epidemiatilanteesta riippumatta.

Kannanoton mukaan ministeriö ja Henriksson olisivat myös ohjeistaneet kuntien vaalilautakuntia rikkomaan voimassa olevaa lakia ja jättämään ehdokaslistat vahvistamatta.

Kiurun ja Haaviston luottamuksesta äänestettiin syysistuntokaudella

Perussuomalaisten päätös epäluottamuslauseesta tarkoittaa, että eduskunnan pitää äänestää oikeusministeri Henrikssonin luottamuksesta.

Eduskunnassa voidaan äänestää hallituksen tai ministerin luottamuksesta välikysymyksen tai hallituksen tiedonannon käsittelyn päätteeksi, mutta epäluottamuslauseen antamista ei ole rajoitettu vain näihin tilanteisiin.

Lokakuussa eduskunta äänesti perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) luottamuksesta. Kokoomuksen jättämä epäluottamuslause Kiurulle koski koronakriisin hoitoa, mutta kaatui hallituspuolueiden kansanedustajien äänin.

Joulukuussa puolestaan ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sai eduskunnan tuen luottamusäänestyksessä. Haavistolle esitettiin epäluottamusta, kun eduskunta käsitteli perustuslakivaliokunnan kantaa häntä koskevassa ministerivastuuasiassa.

Puolueet linjasivat kuntavaalien siirrosta, PS vastusti

Eduskuntapuolueet linjasivat kaksi viikkoa sitten kuntavaalien siirtämisestä kesäkuulle. Vaalien siirtämisen syynä oli pahentunut koronatilanne, jonka vuoksi huhtikuun vaalien terveysturvallisuus olisi voinut vaarantua.

Perussuomalaiset ainoana eduskuntapuolueena vastusti kuntavaalien siirtoa.

Hallitus antoi viime viikolla eduskunnalle lakiesityksen kuntavaalien siirtämisestä. Uusi vaalipäivä olisi 13. kesäkuuta. Lisäksi ennakkoäänestysaikaa pidennettäisiin kahteen viikkoon.

Perustuslakivaliokunta puolsi esityksen hyväksymistä

Perjantaina valmistuneessa mietinnössään perustuslakivaliokunta päätyi yksimielisesti puoltamaan kuntavaalien siirtoa koskevan lakiesityksen hyväksymistä. Valiokunta kuitenkin katsoi, että kuntavaaleissa valittavien valtuustojen toimikauden pitäisi alkaa jo elokuun alussa eikä syyskuun alussa, kuten hallitus esitti.

Lakiesityksen hyväksymistä puolsivat myös valiokunnan perussuomalaiset jäsenet.

– Koska vaaleja ei voida järjestää, perussuomalaiset ei pidä tarkoituksenmukaisena niiden siirtämisen periaatteellista vastustamista, kirjoittavat Halla-aho ja Tavio kannanotossaan.

PS rajaisi ehdokasasettelun jatkoa

Lisäksi perussuomalaiset aikoo esittää kuntavaalien ehdokasasettelun jatkamisen rajaamista niihin henkilöihin, jotka täyttävät 18 vuotta vanhan ja uuden ehdokaslistojen jättämispäivän välillä.

– Muilta osin ehdokasasettelun pidentäminen kahdella kuukaudella ei ole perusteltua ja luo epäilyn, että vaalien siirrolla ehdokashankinnassaan epäonnistuneet puolueet haluavat parantaa asemiaan vaaleissa, Halla-aho ja Tavio katsovat.

Kuntavaalien uuden aikataulun mukainen ehdokasasettelu päättyy 4. toukokuuta.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka