Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Lääkäriaikoja siirretään ja perutaan koronan pelon takia

Esimerkiksi verenpainetauti tai diabetes on Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Kati Myllymäen mukaan diagnosoimatta ja hoitamatta arviolta jopa sadoillatuhansilla suomalaisilla. HANNA MATIKAINEN / LEHTIKUVA

Janita Virtanen / STT

Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät mene lääkäriin, vaikka heillä olisi oireita, joiden perusteella se voisi olla suositeltavaa, kertoo Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.

– Lääkärin välttelyn taustalla on usein pelko: pelätään esimerkiksi epämiellyttäviä tai kivuliaita tutkimuksia tai sitä, että vaiva paljastuukin syöväksi. Lääkärille hakeutumista estää helposti myös se, jos oireet nolostuttavat tai hävettävät, Myllymäki sanoo.

Myllymäen mukaan lääkäriin menemistä on koronatilanteen takia pitkittänyt myös moni sellainen ihminen, joka ei ole ennen lääkärikäyntejä vältellyt: aikojen peruminen ja siirtäminen on lisääntynyt. Myllymäen mukaan osa suomalaisista pelkää, että saattaa altistua lääkärikäynnillään koronavirukselle joko toisten potilaiden tai henkilökunnan kautta.

– Vaikka koronatestaukseen on kesän jälkeen kannustettu voimakkaasti, on edelleen myös niitä, jotka eivät halua mennä testiin hengitystieoireista huolimatta. Ehkä he kokevat testiin hakeutumisen hankalaksi, eivät halua käyttää julkisia kulkuvälineitä, pelkäävät näytteenottoa tai haluavat välttää mahdollisen karanteenin.

Hammashoito "ylivoimaisen kallista" pienituloisille

Esimerkiksi verenpainetauti tai diabetes on Myllymäen mukaan diagnosoimatta ja hoitamatta arviolta jopa sadoillatuhansilla suomalaisilla. Lisäksi on paljon potilaita, joiden krooninen sairaus ei ole hoitotasapainossa: he eivät käy kontrollikokeissa ja seurantakäynneillä, ja reseptilääkkeet jäävät käyttämättä.

Myllymäki kertoo, että miehet ovat yleisesti ottaen naisia vastahakoisempia käymään tutkimuksissa ja hoidoissa.

Lääkärille hakeutumista estävät ja hidastavat tilanteet, jotka heikentävät yleistä elämänhallintaa, kuten päihteiden käyttö tai dementia. Myllymäen mukaan mielenterveyspotilailla somaattiset sairaudet jäävät helpommin huonolle hoidolle.

– Tiedämme myös, että joka kymmenes pienituloinen ei mene lääkäriin, vaikka tuntisi siihen tarvetta. Terveyskeskusten käyntimaksut – puhumattakaan yksityislääkärien taksoista – ovat liian suuret pienituloiselle. Suun terveydenhuollon tilanne on vielä pahempi. Terveyskeskuksen hammashoito on pienituloiselle ylivoimaisen kallista.

Mielenterveyspuolella avun tarve lisääntynyt

Mielenterveyden ongelmiin on haettu korona-aikana apua jopa tavallista enemmän ja etenkin verkon kautta. Varsinkin nuorten avun tarve on lisääntynyt, kertoo psykologi ja psykoterapeutti Marianne Back Lapin Psykologipalvelu -yrityksestä.

Backin näkemys on muodostunut kollegoiden kanssa valtakunnallisessa alan ammattilaisten Facebook-ryhmässä. Hän kertoo huomanneensa myös henkilökohtaisesti saamissaan yhteydenotoissa juuri nuorten avun hakijoiden määrän kasvun.

Backin mukaan myös mielenterveyspuolella ilmenee paljon avun hakemisen pitkittämistä, ja osa ei oireista huolimatta hakeudu hoitoon.

– Omaa sairastumista voi olla vaikea myöntää. Moni mielenterveyden ongelma alkaa myös vähitellen, jolloin avun tarvetta voi olla haastavaa huomata ajoissa. Joissakin mielenterveyden häiriöissä oireet voivat ilmentyä sairaudentunnottomuutena.

Myös arvottomuuden tunteet voivat estää avun hakemista. Esimerkiksi masentunut ihminen voi kokea, ettei hän ole tarpeeksi arvokas ja tärkeä saamaan apua – tai että hoidosta olisi ylipäätään hyötyä.

Masennus- ja ahdistusoireet vaivaavat monia

Erilaiset masennus- ja ahdistusoireet ovat yleisimpiä syitä, joihin haetaan apua mielenterveyden ammattilaisilta, kertoo Back.

– Nämä vaivat ovat yleistyneet jo sen verran, että stigman pelko ei ole enää yhtä voimakas kuin vuosikymmeniä sitten. Myös itsetuhoiset ajatukset ja yllättävät kriisit – kuten läheisen menetys – saavat usein matalalla kynnyksellä liikkeelle.

Sen sijaan tilanteet tai oireet, joihin liittyy voimakas häpeän tunne tai muiden ihmisten negatiivisia asenteita, estävät Backin mukaan herkemmin avun hakemisen. Leimaantumisen pelko voi painaa vaakakupissa enemmän kuin toive kuntoutumisesta.

Mikäli ihmistä on lapsuudesta saakka ohjeistettu pitämään vaikeudet ja terveysasiat omana tietonaan, voi tuntua suurelta epäonnistumiselta, jos täytyykin turvautua ulkopuolisen apuun.

Lääkäriliiton Myllymäki kertoo, että fyysisissä terveyshuolissa riittävän kova kipu saa yleensä myös lääkärien välttelijät liikkeelle – kuten myös tarve lääkärintodistukselle esimerkiksi ajokorttia, sairauslomaa tai työpaikkaa varten. Ongelmat, jotka hävettävät tai eivät estä normaalia elämää, jätetään helpommin hoitamatta.

– Myös riskitekijöitä sivuutetaan: korkeahko verenpaine, kolesteroli tai verensokeri eivät tunnu, joten ne jätetään huomiotta ennen kuin tulee varsinaisia, tuntuvia ongelmia.

–––––––––––––––

Korjattu klo 17.37 haastateltavan sitaattia. Hän puhuu yksityislääkärien, ei yleislääkärien taksoista.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka