Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok.) mukaan eduskuntaan kohdistuneessa tietomurrossa on kyse räikeästä vakoilusta.
– Suojelupoliisi nimesi nyt ensimmäistä kertaa julkisesti kybervakoiluoperaation. Vastatoimiemme oikeasuhtainen mitoitus ja niihin ryhtyminen on aivan oleellista paitsi uskottavuussyistä, myös vahvan viestin lähettämiseksi rajojemme ulkopuolelle, Kanerva sanoi tiedotteessa.
Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska nosti asian esille myös eduskunnan kyselytunnilla ja kysyi, mitä hallitus tekee, jotta tällaiset iskut voitaisiin estää. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) vastasi, että on jokaisen vastuulla suojata omaa tietoverkkokäyttäytymistäan.
– Kyse on siitä, että läpi yhteiskunnan koulutetaan jatkuvasti lisää ihmisiä, lisätään ymmärrystä ja lapsuudesta lähtien kerrotaan, että verkossa piilevät vaarat ovat tosiasiallisia ja koskevat meitä kaikkia.
Turvallisuusviranomaisten resursointi on myös Ohisalon mukaan tärkeää.
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) puolestaan kommentoi, että jo Vastaamoon kohdistuneen murron jälkeen tehtiin selvitys, jonka lopputuloksena saatiin lukuisia ehdotuksia, miten tietoturvaa ja tietosuojaa voidaan parantaa yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla.
– Lisäksi olemme juuri julkaisemassa kyberturvallisuuden kehittämisohjelman, jossa kiinnitetään huomiota siihen, millä tavalla osaamista voitaisiin lisätä.
Puhemies ei ota kantaa, mistä hyökkäys tuli
Puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) ei ottanut kantaa siihen, mistä tietoturvahyökkäys tuli.
– Eduskunta tekee omaa työtään kansallisesti ja omissa yhteyksissä. Meidän kanssakäymisestämme en ajattele sillä tavalla, että tässä pitäisi olla mitään uusia linjauksia missään tapauksessa, hän sanoi STT:lle.
Eduskunta on jo vahvistanut omaa tietoturvaansa sen jälkeen kun kyberhyökkäys tuli ilmi. Kansanedustajille on myös järjestetty koulutusta tietoturvasta.
Eduskunnan tietohallinnosta hyökkäystä ei kommentoitu keskusrikospoliisin keskeneräisen esitutkinnan vuoksi.