Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

IL: Fimea saanut alle kymmenen ilmoitusta epäillyistä veritulpista Astra Zenecan rokotteen jälkeen – "Verisuonitukoksia ilmaantuu hyvin paljon, väistämättä osa on ajallisesti yhteydessä rokotteeseen"

Astra Zenecan rokotteen käyttöä ei olla keskeytetty Suomessa. Thomas Samson

Jaakko Närhi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on saanut ensimmäiset ilmoitukset epäillyistä veritulpista Astra Zenecan koronarokotteen jälkeen, kertoo Iltalehti.

Fimean lääketurvallisuusyksikön päällikkö Liisa Näverin mukaan ilmoituksia on toistaiseksi tullut alle kymmenen ja ne ovat olleet enimmäkseen rokotettujen henkilöiden itsensä tekemiä. Näverin mukaan Fimean käytettävissä olevat tiedot ilmoituksista ovat hyvin niukkoja.

– Fimeaan on tullut tieto, että henkilöllä on epäilty verisuonitukosta, mutta ei siitä, onko verisuonitukos todettu tai poissuljettu tutkimuksissa. Vaikka haittavaikutusilmoituksen tekemiseen riittää pelkkä epäily, olisi erittäin tärkeää saada ilmoituksessa mahdollisuuksien mukaan tiedot käynnistä terveydenhuollossa, hän sanoo.

Useat Euroopan maat ovat keskeyttäneet Astra Zenecan rokotteen antamisen asian tutkimisen ajaksi. Suomessa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) että Fimea ovat ilmoittaneet, että koronarokotusohjelma jatkuu toistaiseksi normaalisti.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek muistuttaa Ilta-Sanomien haastattelussa, että Britanniassa Astra Zenecan rokotetta on annettu yli 11 miljoonaa annosta.

– Jos syy-yhteys olisi olemassa, se todennäköisesti olisi tullut 11 miljoonan annoksen jälkeen jo esiin, Nohynek sanoo.

Ylilääkäri kehottaa pitämään mielessä myös rokotteen hyöty-haittasuhteen.

– Euroopassa kuolee koronaan noin 4 000 ihmistä päivässä. Jos lukua saadaan rokotuksin alas ja verrataan mahdolliseen riskiin saada veritulppa – yhtään havaittuja tapauksia vähättelemättä – niin on AstraZenecan rokotteen kokonaishyöty edelleen paljon suurempi kuin mahdollinen, epävarma haitta, Nohynek sanoo.

Sekä Fimean Näveri että THL:n Nohynek huomauttavat, että veritulpat ovat Suomessa ja Euroopassa melko yleisiä. Esimerkiksi Suomessa ilmaantuu noin yhdestä kahteen syvää laskimoveritulppaa tuhatta ihmistä kohti vuodessa.

– Verisuonitukoksia ilmaantuu siis hyvin paljon. Väistämättä tapahtuu niin, että osa on ajallisesti yhteydessä rokotteeseen, Fimean Näveri toteaa Iltalehdelle.

– Kun satojatuhansia ihmisiä rokotetaan lyhyessä ajassa, on odotettavaa, että heidän joukossaan on myös niitä, jotka sairastuvat veritulppaan rokottamisen jälkeen ilman, että suoraan voidaan sanoa sen johtuneen rokottamisesta. THL:n alustavissa selvityksissä rokottaminen ei lisännyt veritulppien riskiä rokotetuilla, Nohynek taas sanoo Ilta-Sanomille.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka