Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Poliisijohdon virkarikosjutussa Jari Aarniolle ja kahdelle muulle tuomio hovista – Helsingin poliisi käytti oikeuden mukaan tietolähteitä, muttei rekisteröinyt niitä

Helsingin hovioikeus tuomitsi poliisijohdon virkarikosjutussa muun muassa Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion. Emmi Korhonen / LEHTIKUVA

Jecaterina Mantsinen, Ville Väänänen / STT

Helsingin hovioikeus on tuominnut niin sanotussa poliisijohdon tietolähdejutussa kolme ihmistä virkarikoksista ja vapauttanut syytteistä viisi. Tuomion saivat huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio, tämän alaisena toiminut Petri Rainiala ja Helsingin poliisipäällikkönä ollut Jukka Riikonen.

Jutussa oli kyse Helsingin poliisilaitoksen tietolähteiden rekisteröinnistä ja poliisien virkatoimien valvonnan epäillyistä laiminlyönneistä. Käräjillä kaikkien syytteet hylättiin. Kaikki syytetyt kiistivät syytteet.

Hovioikeus katsoi Aarnion syyllistyneen tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen vuoden 2008 huhtikuun ja marraskuun 2013 välillä. Oikeuden mukaan Aarnio laiminlöi siitä huolehtimisen, että huumeyksikön yleisimmin käyttämät tietolähteet rekisteröidään. Rekisteröinnistä huolehtiminen perustui oikeuden mukaan Aarnion esimiesasemaan.

Aarnion täytyi oikeuden mukaan tietää, että huumepoliisi käyttää tietolähteitä.

– Hän on itsekin kertonut siten, että ”tietolähteitä on aina ollut ja tulee aina olemaan” ja on muun muassa hyväksynyt selkeästi tietolähdetoimintaan viittaavia yksikön tutkintatoiminnassa aiheutuneita kuluja.

Aarniolla oli oikeuden mukaan lisäksi aihe olettaa, että tietolähdetoiminta oli sellaista, että se olisi edellyttänyt hyväksymistä ja tietolähteen rekisteröintiä.

– Aarnio on syytteessä väitetyin tavoin esimiehenä laiminlyönyt huolehtia siitä, että huumerikosyksikön yleisimmin käyttämät tietolähteet rekisteröidään tiedonhankinta-asetuksen tarkoittamalla tavalla sekä laiminlyönyt puuttua alaistensa virheisiin tietolähteiden käytön asianmukaisessa kirjaamisessa. Sen seurauksena tietolähdetoiminnan valvonta on syytteessä väitetyin tavoin vaikeutunut, tuomiossa sanotaan.

Aarniolle ei rangaistusta

Aarnion syyte hylättiin siltä osin, kun Aarnion syytettiin poistaneen tietolähdetietoja. Aarnio on kertonut poistaneensa tietoja loppuvuodesta 2007 sen jälkeen kun tietolähteet alkoivat julkisuudessa esille tulleiden tietojen takia pelätä paljastuvansa.

Oikeuden mukaan mikään asiassa esitetty todistelu ei osoita, että Aarnio olisi poistanut tietoja enää huhtikuussa 2008, jolloin tiedonhankinta-asetus tuli voimaan.

– Näin ollen hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin jääneen näyttämättä, että Aarnio olisi poistanut tietolähteitä koskevia rekisterimerkintöjä syytteessä tarkoitettuna tekoaikana, tuomiossa sanotaan.

Oikeus ei tuominnut Aarniolle rangaistusta, vaan hänelle aiemmin tuomitut vankeusrangaistukset katsottiin riittäväksi seuraamukseksi. Aarnio on tuomittu kymmeneksi vuodeksi vankeuteen niin sanotussa huumetynnyrijutussa. Joulukuussa hänet tuomittiin elinkautiseen Vuosaaren vuoden 2003 palkkamurhasta. Murhatuomio ei ole lainvoimainen.

Rainialalle ja Riikoselle sakot ja sadantuhannen euron oikeudenkäyntikulut

Aarnion alaisena työskennellyt rikostarkastaja Petri Rainiala tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta joulukuun 2009 ja joulukuun 2013 välisenä aikana. Toisin kuin Aarnion ja Riikosen kohdalla, oikeus katsoi Rainialan rikkoneen virkavelvollisuutta tahallaan. Oikeus huomioi, että Rainiala oli poikkeuksellisen laajasti ja syvällisesti perehtynyt salaisiin pakkokeinoihin ja tehnyt lisensiaatintyönsä tiedottajien käytöstä.

– Rainialalla oli ollut paitsi koulutuksensa vuoksi parhaat edellytykset vastata tietolähdetoiminnasta myös asemansa perusteella tieto Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoiminnasta.

Rainiala toimi tapahtuma-aikaan järjestelmällisen tietolähdetoiminnan toteuttamisesta vastaavana poliisimiehenä, niin sanottuna JTT-esimiehenä. Oikeuden mukaan Rainiala ei tietolähdetoimintaa koskeneen Salpa13-määräyksen tullessa voimaan ohjeistanut tutkintayksikköä eikä tehnyt mitään varmistaakseen, että laitoksen tietolähdetoiminta täyttäisi määräyksen vaatimukset.

– Rainialan on täytynyt edellä kerrotuissa olosuhteissa tietää tai pitää ainakin varsin todennäköisenä, että hänen laiminlyönnistään johtuen Helsingin poliisilaitoksessa käytetään tiedonhankinta-asetuksessa tarkoitettuja, muita kuin satunnaisia tietolähteitä ilman, että ne hyväksytään ja rekisteröidään ja niiden käyttö kirjataan tiedonhankinta-asetuksen ja Salpa2013-määräyksen edellyttämällä tavalla, tuomiossa sanotaan.

Rainialalle tuomittu rangaistus on sata päiväsakkoa, mistä maksettavaa hänelle tulee 4 800 euroa. Sakon lisäksi hänen maksettavakseen määrättiin noin 95 000 euron oikeudenkäyntikulut.

Hovioikeus tuomitsi Helsingin poliisia johtaneen Jukka Riikosen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta tammikuun 2009 ja joulukuun 2013 välillä. Oikeuden mukaan hän ei valvonut tietolähdetoimintaa riittävällä tavalla.

– Riikonen on syytteessä kuvatulla tavalla huolimattomuudesta laiminlyönyt valvoa toimintaa poliisilaitoksessa siten, että poliisilaitoksen huumerikosyksikössä järjestelmällistä tietolähdetoimintaa on toteutettu tarkoin lain ja määräysten mukaisesti, tuomiossa sanotaan.

Riikonen tuomittiin 50 päiväsakkoon, mistä maksettavaa tulee 3 150 euroa. Hän joutuu maksamaan oikeudenkäyntikuluja noin 117 000 euron edestä.

Hovioikeus: Poliisiylijohdon tietoon ei tullut epäkohtia

Hovioikeuden mukaan Helsingin poliisissa oli syytteiden tekoaikaan tietolähdetoimintaa, jota ei ollut järjestetty lain edellyttämällä tavalla. Oikeuden mukaan tietolähteiden hyväksymistä, rekisteröintiä ja tietojen kirjaamista koskevaa menettelyä ei noudatettu, minkä lisäksi raportointivelvollisuus poliisin ylijohdolle ei toteutunut.

Poliisiylijohdon syytteet hylättiin, sillä hovioikeus katsoi, ettei poliisiylijohtaja Mikko Paateron ja kahden muun Poliisihallituksessa toimineen tietoon tullut sellaisia asioita, joiden takia heidän olisi pitänyt ryhtyä toimiin.

Aarnion, Rainialan, Riikosen ja Paateron lisäksi asiassa syytteessä olivat KRP:n päällikkö Robin Lardot, nykyinen Helsingin poliisikomentaja Lasse Aapio, Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja ja rikosylikonstaapelina toiminut Aarnion alainen.

Rainiala harkitsee valitusluvan hakemista

STT tavoitti Rainialan perjantaina alkuillasta puhelimitse. Hän sanoi, ettei ollut vielä ehtinyt syvällisesti paneutua tuomioon.

– Täytyy tutustua siihen ja katsoa, mitä se pitää sisällään, Rainiala sanoi.

Hän kertoi vakavasti harkitsevansa tuomiosta valittamista.

– Tässä on niin monta perustavaa laatua olevaa oikeudellista kysymystä. Ne on varmaan syytä sitten saattaa... Tai hakea valituslupaa (korkeimmasta oikeudesta), Rainiala lisäsi.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen vaikutti tyytyväiseltä hovioikeuden tuomioon.

– Se on sillä tavalla hyvä tuomio, kun käräjäoikeudessa tuomittiin eri tavalla tämä oikeudellinen kysymys tässä asiassa. Nyt kuitenkin hovioikeus on katsonut, että näissä tietolähdeasioissa ja siinä menettelyssä ja toiminnassa oli rikottu säännöksiä ja määräyksiä siten kuin syytteessä oli kuvattu. Sen (on) hovioikeus katsonut nyt tällä tavoin ja tämä on hyvin merkittävä siinä mielessä tämän oikeudellisen puolen osalta, Toiviainen sanoi STT:lle.

Toiviainen ei pystynyt vielä sanomaan, aikooko hän hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

– En ollenkaan pysty sanomaan sitä vielä tässä. Täytyy käydä huolellisesti tämä varsin laaja ja yksityiskohtaisesti kirjoitettu tuomio läpi. On ennenaikaista kommentoida nyt sitä, Toiviainen lisäsi.

STT ei tavoittanut Jukka Riikosen ja Jari Aarnion asianajajia.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka