Hieman yli puolella 18-vuotiaista suomalaisista nuorista on henkilöauton ajokortti eli B-ajokortti. 19-vuotiaista B-kortti on noin 70 prosentilla.
Luvuissa on kuitenkin suurta vaihtelua nuorten asuinpaikasta riippuen. Viime vuosikymmenen aikana määrissä on tapahtunut muutos, jonka myötä yhä harvemmalla kaupunkilaisnuorella on nykyään ajokortti.
Maaseudulla ajokortin hankkiminen on samaan aikaan pysynyt tasaisen suosittuna, kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin palvelukokonaisuuden päällikkö Max Fogdell.
Kortin hankkimiseen tai hankkimatta jättämiseen vaikuttavat auton käyttötarve ja muiden vaihtoehtoisten kulkumuotojen tarjonta.
– Ajokorttia ei enää yhtä usein hankita automaattisesti heti 18-vuotiaana, jos ei sille ole todellista tarvetta, Fogdell sanoo.
Pääkaupunkiseudulla ajokortittomien osuus on selvästi muuta maata suurempi. Vuoden 2020 alussa vain 26 prosenttia 18-vuotiaista helsinkiläisistä omisti B-ajokortin, kun esimerkiksi useissa kunnissa Pohjanmaalla vastaava luku oli yli 80 prosenttia.
Ani harva käy autokoulun enää yli 45-vuotiaana
Pääkaupunkiseudullakin ajokortin tarve kasvaa huomattavasti 20 ikävuoden jälkeen: 20–24-vuotiaista jo 70 prosentilla on B-kortti.
– Nuori voi saada työpaikan, joka vaatii autolla liikkumista, tai hän saattaa muuttaa vaikkapa opintojen perässä toiselle paikkakunnalle, Fogdell pohtii.
Suurin osa suomalaisista hankkii B-kortin edelleen 18-vuotiaana, vaikka poikkeusluvalla 17-vuotiaana hankittujen ajokorttien määrä on ollut kasvussa. 24 ikävuoden jälkeen ajokorttien hankkiminen vähenee tasaisesti.
Jos ei ajokorttia ole hankittu 45 ikävuoteen mennessä, on Fogdellin mukaan hyvin harvinaista, että sitä hankitaan enää ollenkaan.
Eniten ajokortteja on 45–59-vuotiailla suomalaisilla, joista noin 95 prosentilla on B-kortti. 30–34-vuotiaista ajokortti on 86 prosentilla.
– Nähtäväksi jää, hankkiiko (ajokortittomista kolmikymppisistä) puolet ajokortin lähivuosina, vai onko tulevaisuudessa myös keski-ikäisissä enemmän ajokortittomia, Fogdell miettii.
Kallis hinta ja perheen autotilanne vaikuttavat
Liikenneturvan koulutusohjaaja Tomi Niemi löytää ajokortittomuudelle useita mahdollisia syitä: ilmastonäkemykset, taloudelliset mahdollisuudet, alueellisen joukkoliikenteen toimivuus, aiemmat kokemukset liikenteestä, terveydentila, samassa taloudessa asuvien ajokortillisten määrä ja niin edelleen.
Niemi nostaa esille Teknologian tutkimuskeskus VTT:n vuonna 2003 julkaiseman selvityksen, jossa kartoitettiin nuorten suhtautumista ajokortin hankkimiseen. Selvityksen mukaan yleisimmät syyt, joiden takia ajokorttia ei hankittu 18-vuotiaana, olivat ajokortin kallis hinta sekä se, ettei nuorella ollut autoa käytössään.
– Sen sijaan auton käyttömahdollisuus, vanhempien myötävaikutus sekä autoiluun kohdistuvat asenteet ja arvostukset olivat voimakkaimpia selittäviä tekijöitä ajokortin hankkimiselle.
Liikenneturvan vuonna 2019 teettämän kyselyn perusteella ajokortittomista 13–24-vuotiaista noin kuusi prosenttia ei ollut suunnitellut hankkivansa ajokorttia ollenkaan. Kyselyyn vastasi yli 3 200 nuorta tai nuorta aikuista, ja se toteutettiin 24 oppilaitoksessa, sekä yläkouluissa että toisella asteella.
Sukupuolierot suurimpia nuorilla ja ikääntyneillä
Ajokortittomuus on yleisempää naisilla kuin miehillä. Suurimpia sukupuolierot ovat nuorimmissa ja vanhimmissa ikäluokissa. Keski-ikäisten osalta erot eivät ole kovinkaan merkittäviä, kertoo Max Fogdell.
– Myös ajokortin hankkineissa naisissa ja miehissä näkyy yksi selkeä ero: ikääntyneet miehet säilyttävät ajokorttinsa pidempään kuin naiset.
Fogdellin mukaan sukupuolieroja on myös 17-vuotiaana poikkeusluvalla hankituissa ajokorteissa: miehet hankkivat niitä kaksinkertaisesti naisia enemmän.
– En usko, että miehillä on naisia enemmän opiskelu-, työ- tai harrastusmenoja, jotka voivat oikeuttaa ajokortin hankkimisen poikkeusluvalla. Luulen, että kyse on enemmänkin motivaatiosta ja yleisestä kiinnostuksesta autoja kohtaan, Fogdell pohtii.