Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Syyttäjä vaatii sakkoa Aarnion luvattomasta auttamisesta syytetylle poliisimiehelle

Syytetty kiistää toimineensa syytteessä kuvatulla tavalla miltään osin. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Elina Korkee, Maria Rosvall / STT

Syyttäjä vaatii sakkorangaistusta Helsingin poliisin entiselle rikosylikonstaapelille, jota syytetään virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Rikosepäilyn mukaan Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio pyysi rikosylikonstaapelia tarkkailemaan, onko jokin poliisiyksikkö suorittamassa Aarnioon liittyvää salaista tiedonhankintaa. Syyttäjän mukaan syytetty rikosylikonstaapeli käytti tällaiseen tarkkailuun työaikaansa kahtena päivänä loppuvuonna 2016.

Syytetty kiistää syyllistyneensä virkavelvollisuuden rikkomiseen tai ylipäätään toimineensa syytteessä kuvatulla tavalla miltään osin. Hän katsoo myös, että teko olisi kokonaisuutena ottaen vähäinen siinäkin tapauksessa, että syytteessä kuvatut teot pitäisivät paikkansa.

Syytetty rikosylikonstaapeli on sittemmin irtisanottu Helsingin poliisista. Hän on valittanut irtisanomisestaan Helsingin hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on kesken.

Syyttäjä esittää haastehakemuksessa toissijaisen rangaistusvaatimuksen, jonka mukaan syytetty pitää tuomita tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Todistusaineistona WhatsApp-vi estit

Syytteen mukaan ylikonstaapeli oli kertonut Aarniolle nähneensä mahdollisesti keskusrikospoliisin rikostutkijan, joka Aarnion taannoisessa huumerikosasiassa tutki niin sanotun Pasilan miehen televalvontatietoja. Hän on syytteen mukaan myös työajallaan tarkistanut harmaan pakettiauton, josta käsin Aarniota mahdollisesti tarkkailtaisiin.

Sekä käräjäoikeus että hovioikeus päätyivät siihen näkemykseen, että Pasilan mies oli juuri Aarnio. Helsingin hovioikeus tuomitsi hänet kymmenen vuoden vankeuteen muun muassa törkeistä huumausainerikoksista kesäkuussa 2019.

– Se, että (syytetty) on rikoksesta epäillyn lukuun ryhtynyt salaa vakoilemaan poliisiorganisaation toimintaa ja ilmaissut sen toiminnasta tietoja Aarniolle, on vakavasti vaarantanut luottamusta hänen toimimiseensa asianmukaisesti poliisimiehenä ja vaarantanut viranomaistoiminnan luottamusta ylipäätään, kirjoittaa syyttäjä haastehakemuksessa.

Syyttäjän keskeistä todistusaineistoa ovat WhatsApp-sovelluksessa lähetetyt viestit. Syytetty rikosylikonstaapeli on poliisitutkinnassa myöntänyt, että hän oli viestittelyn toinen osapuoli. Käräjäoikeudelle toimittamassaan kirjallisessa vastauksessa hän kuitenkin sanoo, että hänen viestinsä Aarniolle eivät vastanneet todellisia tapahtumia. Syytetyn vastauksen mukaan hän vastaili Aarniolle lähinnä saadakseen tämän rauhoittumaan.

Yleinen etu ei vaatinut Aarnion syyttämistä

Myös Aarniota epäiltiin asiassa rikoksesta, sillä yllytys virkarikokseen on rangaistava teko. Aarniota vastaan ei kuitenkaan nostettu syytettä, sillä hän oli syyteharkinnan aikaan jo epäiltynä niin kutsutusta Vuosaaren palkkamurhasta. Siitä Helsingin käräjäoikeus tuomitsi hänet joulukuussa elinkautiseen vankeuteen. Käräjätuomiosta on valitettu hovioikeuteen.

Yllytyksestä Aarnio olisi syyttäjän mukaan saanut enimmillään sakkoja. Syyttäjän mukaan yhteisen rangaistuksen määräämistä koskevien säännösten johdosta yllytysrikoksella ei olisi ollut vaikutusta kokonaisrangaistukseen.

Syyttämättäjättämispäätöksessä syyttäjä katsoi myös, että koska Aarnio on tuomittu useista virkarikoksista ja hän on jo menettänyt poliisivirkansa, myöskään tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei vaatinut syytteen nostamista.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka