Suuren journalistipalkinnon ehdokkaat Vuoden journalistiksi ovat Hufvudstadsbladetin ja Dagens Nyheterin Venäjän-kirjeenvaihtaja Anna-Lena Laurén, Helsingin Sanomien Britannian-kirjeenvaihtaja Annamari Sipilä ja Ylen Seija Vaaherkumpu.
Laurén kirjoittaa raadin mukaan asiantuntevasti ajankohtaisista asioista, politiikasta, toisinajattelijoista ja tavallisista ihmisistä eri puolilla Venäjää.
Sipilä on puolestaan seurannut pitkään Britannian politiikkaa. Raadin mukaan hän on kirjoittanut koko brexit-prosessin ajan monipuolisesti ja tarkasti Britannian EU-erosta ja sen takana olevista syistä.
Vaaherkummun arvioidaan olevan radio- ja televisiohaastattelijoiden terävintä kärkeä. Hänen haastatteluissaan näkyvät arvioitsijoiden mukaan asia-argumentit ja hyvin tehdyt taustatyöt.
Suuri journalistipalkinto on jaettu vuodesta 2001 lähtien. Kilpailun tarkoituksena on tukea ja edistää hyvää journalismia sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassa. Voittajat julkistetaan gaalassa keskiviikkona 10. maaliskuuta Ylen kanavilla ja Areenassa.
Vuoden jutuksi ehdolla jutut itsemurhista, Vastaamosta ja Kulmunista
Suuren journalistipalkinnon Vuoden jutuksi ovat ehdolla Helsingin Sanomien Heikki Aittokosken Mies Mechelininkadulta, Ilta-Sanomien Henrik Kärkkäisen Psykoterapiakeskus Vastaamosta kertovat jutut sekä Karoliina Paanasen ja Jarno Liskin juttu Suomen Kuvalehdessä silloisen ministerin Katri Kulmunin (kesk.) viestintäkoulutuksista.
Aittokosken HS:n Kuukausiliitteen juttu kertoi vuonna 1979 Mechelininkadulla tapahtuneesta itsemurhasta. Juttu laajenee käsittelemään itsemurhia laajemminkin. Jutun lopussa paljastuu, että Mechelininkadulla itsemurhan tehnyt mies oli yhdeksänvuotiaan Aittokosken isä.
Ilta-Sanomien Kärkkäinen paljasti Vastaamon joutuneen tietomurron kohteeksi. Hän oli myös johtavassa roolissa tapauksen jatkoraportoinnissa ja uusien tietojen kaivamisessa.
Paanasen ja Liskin juttu paljasti Suomen Kuvalehdessä, että Kulmunin viestintävalmennukseen oli käytetty ministeriöiden varoja. Tapaus johti myös Kulmunin eroon ministerin tehtävästä.
Koronaa, etiikkaa ja avoimuutta
Vuoden journalistiseksi teoksi ovat ehdolla Ylen uutisten erityisprojekti koronasta eri kielillä, Ilmajoki-lehden päätoimittaja Terhi Pirilä-Porvalin taipumattomuus painostukseen ja Helsingin Sanomien Susanna Reinbothin valitus hallinto-oikeuteen.
Ylen uutisten projekti levitti tietoa koronasta arabiaksi, somaliksi, kurdiksi ja persiaksi. Projekti käynnistettiin nopeasti, kun huomattiin, että Suomessa iso osa ihmisistä jäi virallisen koronatiedottamisen tavoittamattomiin.
Pirilä-Porvalia painostettiin olemaan julkaisematta uutista, jossa kerrottiin kunnanvaltuutetun osallistumisesta kokoukseen, vaikka tämä oli karanteenissa. Pirilä-Porvali ei tähän suostunut, minkä jälkeen hänet lomautettiin. Hän irtisanoutui myöhemmin tehtävästään. Hänen toimintansa osoittaa, miten tärkeää on, ettei journalistista päätösvaltaa luovuteta ikinä toimituksen ulkopuolelle, palkintoehdokkaiden esittelytiedotteessa todetaan.
Helsingin Sanomien Reinboth valitti Poliisihallituksen ohjeistuksesta hallinto-oikeuteen. Ohjeistuksessa neuvotaan salaamaan laajasti esitutkintatietoja. Esimerkiksi Oikeustoimittajien yhdistys pitää ohjeistusta lainvastaisena. Reinboth voitti keskusrikospoliisin Helsingin hallinto-oikeudessa joulukuussa 2020. Mikäli päätös saa lainvoiman, romuttaa se laajemmin Poliisihallituksen salausohjeen.
Pomoehdokkaat Etelä-Saimaasta, Kauppalehdestä ja MTV:stä
Vuoden journalistiseksi pomoksi ovat puolestaan ehdolla Etelä-Saimaan Aino Heikkonen, Kauppalehden Anna Juvonen ja MTV:n uutisten Eeva Lehtimäki.
Etelä-Saimaan Heikkonen toimii päivätuottajana ja työskentelee raadin mukaan tinkimättömästi maakuntalehden avaintehtävässä. Hänen vastuullaan on hieman yli 20 ihmisen toimitus. Koronavuonna lehti on nostanut digitilaustensa määrää yli 30 prosentilla.
Juvonen toimii Alma Talentissa monenlaisissa tehtävissä, muun muassa johtamassa sisältöuudistuksia ja uutispäällikkönä. Häntä kuvaillaan Alma Talentin lehtien tukipilariksi, joka edistää niiden yhteistyötä ja digitaalisuutta.
MTV:n Lehtimäen kerrotaan rankan koronavuoden aikana kantaneen huolta porukan jaksamisesta, vaikka on itse monina päivinä ollut itse töissä paikalla ensimmäisenä ja viimeisenä.