Noin tuhat ihmistä on osallistunut lauantaina sotilasvallankaappausta vastustavalle marssille Myanmarin suurimmassa kaupungissa Yangonissa. Asiasta kertovat uutistoimisto AFP:n paikalla olleet toimittajat.
Uutistoimiston mukaan kyseessä on suurin mielenosoitus sen jälkeen, kun Myanmarin asevoimat kaappasi vallan ja otti kiinni maan johtajan Aung San Suu Kyin maanantaina.
Brittiläisen yleisradioyhtiö BBC:n mukaan Myanmarissa on ollut vallankaappauksen jälkeen melko rauhallista. Mielenilmauksia on kuitenkin nähty eri puolilla maata. Perjantaina useat sadat opiskelijat ja opettajat soittivat mieltä Yangonissa.
BBC:n mukaan Myanmarissa on toistaiseksi nähty verrattain vähän protesteja siksi, että kansa tietää asevoimien voivan turvautua väkivaltaan niiden tukahduttamiseksi.
Myös internetin käyttöä maassa on estetty tänään jo toista kertaa viikon aikana, kertoo maailmanlaajuisia internetkatkoja monitoroiva NetBlocks.
Aiemmin viikolla sotilashallinto esti sosiaalisen median käytön. Uutistoimisto AFP:n mukaan Twitter tuomitsi aikaisin lauantaina Suomen aikaa sosiaalisen median käytön estämisen.
Vähemmistöt pelkäävät sotilasvallankaappauksen lisäävän väkivaltaa
Myanmarissa vähemmistöt pelkäävät sotilasvallankaappauksen lisäävän väkivaltaa, kirjoittaa muun muassa qatarilainen uutiskanava al-Jazeera .
Al-Jazeera kertoo, että nyt valtaan noussutta kenraali Min Aung Hlaingia tulisi YK:n asiantuntijoiden mukaan tutkia kansanmurhasta, sotarikoksia ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Vuonna 2017 maan asevoimat aloitti länsirannikolla sijaitsevassa Rakhinen osavaltiossa niin kutsutun "puhdistusoperaation", jonka seurauksena tuhansia ihmisiä on kuollut ja satoja tuhansia on paennut naapurimaa Bangladeshiin. Suurin osa paenneista on rohingya-muslimeja. Al-Jazeeran mukaan YK:n asiantuntijat ovat kutsuneet tapahtumia "oppikirjaesimerkiksi etnisestä puhdistuksesta".
– Nyt vallassa olevat kantavat aseita, vuonna 2019 sotilasvoimien ja aseistautuneen ryhmän taisteluita paennut, etniseen vähemmistöön kuuluva nainen kertoo al-Jazeeralle. Hän pysyy median jutussa turvallisuussyistä anonyyminä.
– Pelkään, että palaamme sotilasjuntan aikaan.
Aung San Suu Kyi ei tuominnut armeijan toimia
Myanmarissa oli 1960-luvulta vuoteen 2011 vallassa sotilasjuntta. Al-Jazeeran mukaan armeija kohdisti tuolloin toimia siviileihin alueilla, joilla toimi aseistautuneita ryhmiä. Ihmisiä muun muassa tapettiin, kidutettiin ja käytettiin seksuaalisesti hyväksi, media kirjoittaa.
Suu Kyi ja hänen hallintonsa eivät tehneet paljoakaan vuonna 2017 alkaneen vainon pysäyttämiseksi. Sen sijaan Suu Kyi puolusti Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa maan asevoimien toimia. Human Rights Watch -järjestön mukaan Suu Kyi vaati kansanmurhasyytösten hylkäämistä.