Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mielestä saattaa olla vaikeaa löytää ratkaisu, miten eristykseen määrätyt, koronatartunnan saaneet voisivat päästä äänestämään kuntavaaleissa.
Asiassa törmätään perusoikeudelliseen kysymykseen siitä, mitä kuuluu suojella.
– Tautia potevan äänioikeutta vai sen henkilön elämää ja terveyttä, jonka pitäisi käydä hänen luonaan? Näen, että tähän ongelmaan saattaa olla vaikeaa löytää ratkaisu niissä tapauksissa, kun kyse on henkilöstä, jolla on koronatauti, hän sanoo STT:lle.
Oikeusministeriöstä kerrottiin STT:lle eilen, että niin sanottu kotiäänestys, jossa vaalivirkailija tulee kotiin hakemaan lipukkeeseen äänen, on tulossa mahdolliseksi tartuntatautilääkärin määräämässä karanteenissa oleville.
Kotiäänestys on osa ennakkoäänestystä, ja sitä täytyy pyytää ennen kuin ennakkoäänestys alkaa. Viranomaiset pohtivatkin Henrikssonin mukaan vielä, voisiko karanteeniin ennakkoäänestyksen alkamisen jälkeen määrätty äänestää esimerkiksi äänestyspaikan pihassa vaikkapa autosta.
Käytännön järjestelyistä on luvassa oikeusministeriöstä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ohjeistusta kunnille lähipäivinä.
Tämänkertaisten kuntavaalien järjestelyihin liittyy paljon tavallisesta poikkeavia yksityiskohtia, jotta vaalit saadaan vedettyä turvallisesti läpi koronan varjossa.
Virkamiehet esittivät kuntavaalien siirtoa, oikeusministeri ja puoluesihteerit vastustivat
Oikeusministeriön virkamiehet esittivät kuntavaalien siirtoa koronan takia. Ministeriön kansliapäällikkö Pekka Timosen mukaan esitys perustui kokonaisarviointiin, johon vaikuttivat erityisesti terveysturvallisuusriskit.
– Meillä on kaksi eri asiaa, eli ensinnäkin perinteinen vaaliturvallisuus: se, että vaalit ovat turvallisesti ja luotettavasti järjestetyt ja että demokratia toteutuu vaaleissa. Toinen on terveysturvallisuus, joka on näiden vaalien erityispiirre. Näiden yhdistelmään tämä arvio perustui, hän sanoo STT:lle.
Mikä oli suurin huolenaihe?
– En tämän pidemmälle mene tässä asiassa, Timonen toteaa.
Oikeusministeriöllä ja kaikkien eduskuntapuolueiden puoluesihteereillä oli eilen illalla yhteinen kokous, jossa esityksestä kerrottiin. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) ja puoluesihteerit yksimielisesti tyrmäsivät virkamiesten ehdotuksen. Vaalien järjestelyä jatketaan siten normaalisti. Vaalit on tarkoitus järjestää 18. huhtikuuta.
Henriksson: Kynnys vaalien siirtoon on korkea
Henrikssonin mukaan virkamiesten pääsyy vaalien siirtämiselle olisi ollut se, että muuntovirukseen ja sen torjuntaan liittyy niin paljon epävarmuustekijöitä. Virkamiehet olisivat siirtäneet vaalit syksyyn.
– He katsovat, että vaalit olisi turvallisempi järjestää syksyllä, kun muun muassa suurempi osa väestöstä olisi saanut rokotteen. Näinhän se tietenkin on, mutta kuitenkin olemme koko ajan lähteneet siitä, että vaalit pystytään järjestämään, hän sanoo STT:lle.
Henrikssonin mukaan ainakin tällä hetkellä koronatilanne sallii vaalien järjestämisen ajallaan.
– On muistettava, että koronaviruksesta huolimatta monissa maissa on onnistuttu järjestämään vaaleja, hän lisää.
Mallinnusta oli tulkittu kuin ennustetta
Ministerin mukaan virkamiehet olivat perustaneet arvionsa mallinnukseen, joka oli tehty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) työkaluksi hallitukselle, kun se päivitti hybridistrategiaansa tammikuun lopussa. Mallinnusta oli Henrikssonin mukaan tulkittu liikaa kuin ennustetta. Siksi oli katsottu olevan todennäköistä, että huhtikuun alussa voitaisiin olla vakavimman tason tautitilanteessa hallituksen kolmiportaisen asteikon määritelmän mukaan.
Olivatko he siis tulkinneet väärin?
– Ehkä he olivat tulkinneet, että se todennäköisyys on suurempi, ministeri sanoo.
Ministeri oli pyytänyt THL:stä johtaja Mika Salmisen kokoukseen selventämään mallinnuksen ja ennusteen eroa.
Henriksson sanoo kutsuneensa eilen puoluesihteerit koolle, koska vaaleista päätetään parlamentaarisesti.
Virkamiesten esityksestä uutisoi ensimmäiseksi Suomen Kuvalehti .