Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Ensi vuoden talousarvion loppusumma yli 65 miljardia – PS, KD ja kokoomus jättivät mietintöön vastalauseensa

STT

Valtiovarainvaliokunta sai perjantaina valmiiksi mietintönsä ensi vuoden talousarvioesityksestä. Talousarvion loppusumma on hieman yli 65 miljardia euroa, mikä on 7,5 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.

Perussuomalaiset, kokoomus ja kristillisdemokraatit jättivät kukin mietintöön oman vastalauseensa.

Valiokunta osoitti talousarvioon 40 miljoonaa euroa menolisäyksiä. Ne kohdistuvat muun muassa teiden korjaamiseen, kansalaisjärjestöjen toimintaan sekä kulttuurin, ulkoilun ja luonnossa liikkumisen edistämiseen.

Talousarvion loppusummaa kasvattavat muun muassa monivuotiset väylähankkeet ja yritystuet (noin miljardi euroa), koronavirustilanteeseen liittyvät menot (1,6 miljardia), hävittäjähankinnan eteneminen (1,5 miljardia), suhdanneluonteiset menot kuten työttömyysturva- ja toimeentulotukimenot (0,8 miljardia) sekä kuntien tukeminen (0,3 miljardia).

Valtiontalouden menokehystä palataan noudattamaan ensi vuodelle, mutta sitä korotetaan puolella miljardilla eurolla koronaviruspandemian vuoksi. Lisäksi noin 1,7 miljardin euron välttämättömät kustannukset terveysturvallisuuteen katetaan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolelta.

Menokehys tarkoittaa sitä, että budjetin suuruus päätetään ensin, ja sen sisällä raha suunnataan eri asioihin. Kehysbudjetoinnin pyrkimyksenä on hillitä valtion menoja.

Velkaantumista hillittävä

Tuloja arvioidaan tulevan 53,5 miljardia euroa. Talousarvio on siis 11,7 miljardia euroa alijäämäinen, ja alijäämä katetaan lainanotolla. Ensi vuoden lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 138 miljardia euroa eli 57 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Mietinnön mukaan matala korkotaso tukee valtion kykyä huolehtia veloistaan. Esimerkkinä käytetään sitä, että kuluvana vuonna otetuista yli 40 miljardin euron lainoista maksetaan käytännössä nollakorkoa.

– Julkisen talouden hoito ei voi kuitenkaan nojautua oletukseen pysyvästä matalasta korkotasosta, vaikka Euroopan keskuspankin arvion mukaan nollakorko pysyy voimassa pitkään. Velkojen uudelleenrahoituskustannuksiin liittyy riski tilanteen muuttumisesta. Tämän riskin pienentämiseksi julkisen velan BKT-suhde on tarpeen vakauttaa, mietinnössä kuitenkin sanotaan.

Vaikka valiokunta antaa hallitukselle kiitosta suunnitelmasta julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi, sitä pidetään niin yleispiirteisenä, että sitä tulee tarkentaa kevään kehysriihessä.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka