Presidentti Sauli Niinistön mukaan Joe Bidenin nousua Yhdysvaltojen presidentiksi voi kuvailla maan "paluuna pöytiin". Hän toivoi näkevänsä varsinkin maan paluun Pariisin pöytään eli Pariisin ilmastosopimukseen.
Kaiken kaikkiaan Niinistö uskoo Yhdysvaltojen palaavan järjestäytyneen kansainvälisen yhteistyön piiriin YK:sta ja Natosta lähtien. Hän ei kuitenkaan usko, että paluuta transatlanttisten suhteiden kulta-aikaan tullaan näkemään. Eurooppa on Niinistön mukaan saanut väistämättömän opin siitä, että on pidettävä huolta omasta turvallisuudestaan.
– Pitää pitää mielessä, että (väistyvän presidentin) Donald Trumpin edeltäjätkin sanoivat kohteliaammin sanankääntein, että Eurooppa ei kanna turvallisuudestaan riittävästi vastuuta. Trump nosti äänilajia, mutta asia oli sama, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.
– Varmasti tällaista ajattelua Yhdysvalloissa on, eikä se vallan väärin ajateltu ole. Jokaisen pitäisi tehdä parhaansa oman turvallisuutensa eteen, myös Euroopan.
Yhdysvaltojen kahtiajako, maassa raivoava koronaviruspandemia ja sen taloudelliset seuraukset johtavat Niinistön mukaan hyvin luultavasti siihen, että päähuomio Yhdysvalloissa pysyy maan omissa sisäisissä asioissa.
Bidenin mahdollisuutta yhdistää kansaa Niinistö pitää vaikeana mutta muistuttaa, että hän ja hänen puolueensa eivät ole siitä yksin vastuussa.
– Toivoisin, että hävinneelläkin puolella löytyisi merkittäviä henkilöitä "omiensa ojentajiksi" tasaamaan ylikuumenneita tunnelmia. Ihmiset uskovat helpommin, jos sanomat tulevat läheltä heidän kaltaisiltaan.
Presidentinvaalien ääntenlaskentaa Niinistö sanoo heränneensä ensimmäisenä yönä katsomaan aamuyöllä kahden kolmen vaiheilla ja seuranneensa sitä alkuvaiheessa herkeämättä.
Suomen ja Yhdysvaltojen välit tuskin muuttuvat
Presidentin vaihtuminen Yhdysvalloissa ei Niinistön mukaan luultavasti aiheuta merkittäviä muutoksia Suomen ja Yhdysvaltojen väleihin. Hänen mukaansa Yhdysvalloissa on ollut kiinnostusta Suomeen varsinkin Itämeren turvallisuustilanteen, arktisen alueen ja Venäjä-tuntemuksen tiimoilta.
Osaltaan hän uskoo kiinnostuksen lisääntyneen myös Ilmavoimien HX-hävittäjähankintahankkeen myötä. Kaksi ehdokkaista Hornet-hävittäjien korvaajaksi on yhdysvaltalaisia.
Yhdysvaltojen ja Venäjän suhdetta Niinistö pitää tällä hetkellä vaikeasti määriteltävänä. Toisaalta kumpikin puoli käyttää kovaa kieltä toista moittiessaan ja suhteita on kuvattu huonoimmiksi miesmuistiin, mutta toisaalta Trumpin ja presidentti Vladimir Putinin kanssakäymisessä ei näkynyt juuri ongelmia. Radikaaleihin muutoksiin maiden väleissä Niinistö ei usko.
– Toivottavasti ne asevalvontaneuvottelut, joita täälläkin käytiin, jatkuisivat. Että olisi auki edes yksi pää, missä koetettaisiin keskustella ja rakentaa rauhaa.
Ukrainan konflikti taas on Niinistön mukaan jäätynyt Minskin sopimukseen.
– Euroopassa toteamme koko ajan, että ennen kuin Minskin sopimusta on täytetty, (Venäjälle määrättyjen) sanktioiden poistamiseen ei ryhdytä. Luulen, että Yhdysvallat on väistämättä samassa lukinnassa. Sieltä Minskin sopimuksesta on hyvin vaikea kehittää muuta ratkaisumallia: sitä on lähes viisi vuotta yritetty hakea, eikä ole löytynyt, hän sanoo.