Psykoterapiakeskus Vastaamoon tehdystä tietomurrosta on tehty jo noin 15 000 rikosilmoitusta, keskusrikospoliisista (KRP) kerrotaan.
– Aivan tarkkaa lukua minulla ei ole, mutta ei varmaan hirveästi mene metsään, jos sanon että niitä on nyt noin 15 000. Eilen iltapäivällä ilmoituksia oli tehty 13 500 ja niitä tehdään lisää koko ajan. Määrä alkaa olla jo varsin valtava, sanoi KRP:n rikostarkastaja Pentti Kangasniemi STT:lle iltapäivällä keskiviikkona.
Tutkittavia rikosnimikkeitä ovat tällä hetkellä törkeä tietomurto, törkeä kiristys ja törkeä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen. Kangasniemi ei halua tarkemmin kommentoida sitä, onko tietomurron tutkinnassa edistytty tai minkälaisia tutkintatoimenpiteitä poliisi tekee tekijän selvittämiseksi.
– Yksittäisiin seikkoihin en voi mennä. Ylipäänsä voi sanoa, että tutkimme niin laajasti kuin laki antaa meille mahdollisuuden, kaikki työvälineet käytetään.
Tekijän löytäminen nyt tärkeintä
Mediatietojen mukaan kiristäjä olisi vaatinut Vastaamolta noin 400 000 euron edestä virtuaalivaluutta bitcoineja. Lisäksi useat Vastaamon asiakkaat ovat saaneet sähköposteja, joissa lähettäjä uhkaa paljastaa henkilökohtaisia tietoja, jos vastaanottaja ei maksa kiristäjälle lunnaita.
Vielä ei tiedetä, onko tietomurron tekijä ja lunnasviestien lähettäjä sama taho, vai onko viestien lähettäjiä jopa useampia.
– Meillä ei ole siitä mitään tutkinnallista varmistusta tai tietoa, mutta sanotaan, että onhan siinä jonkinlainen todennäköisyys että näin on käynyt, kun tietoja on jo jaettu ja eri henkilöt saattavat niitä käyttää hyväkseen laajemminkin, Kangasniemi muotoilee.
STT näytti tietomurron uhreille lähetettyä suomenkielistä kiristysviestiä kielentutkijoille, jotka arvioivat, että kyseessä on käännösteksti. Myös tämä kysymys on Kangasniemen mukaan poliisilla tutkinnassa.
KRP:n tietoon ei ole tullut, että kukaan kiristyksen uhreista olisi maksanut vaadittuja lunnaita. Poliisi korostaa, että lunnaita ei pidä maksaa.
Myös Vastaamon toimintaa ja tietoturvaa tullaan selvittelemään, mutta se ei ole nyt tutkinnan ykkösprioriteetti, Kangasniemi kertoo.
– Nyt keskitytään (tietomurron) tekijän tunnistamiseen ja kiinnisaamiseen sekä jos mahdollista, aineiston levittämisen estämiseen. Myöhemmin yhtenä sarkana tulee selvitettäväksi se, onko yritys noudattanut kaikkia tietosuojalainsäädännön määräyksiä.
Tietomurtojen tulva kiihdytti Digi- ja väestötietoviraston toimintaa
Digi- ja väestötietovirasto on kehittänyt muuttoestojen tekemiseksi sähköisen kanavan. Nopeutetulla aikataululla kehitetyn palvelun avulla eston voi jatkossa tehdä vahvan tunnistuksen avulla sähköisesti Suomi.fi -verkkosivuston kautta. Aiemmin muuttoeston tekeminen on vaatinut fyysistä käyntiä Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikassa.
Sähköisen kanavan on tarkoitus helpottaa tietomurtojen uhrien tilannetta. Muuttoesto on tarkoitettu ihmisille, joiden henkilötiedoilla on tehty väärä muuttoilmoitus tai jotka pelkäävät, että heille tehdään väärä muuttoilmoitus. Muuttoesto estää muuttoilmoituksen tekemisen henkilön tiedoilla sähköisessä palvelussa.
Kela: Kanta-palvelujen tietoturva on korkealla tasolla
Kanta-palvelujen tietoturva on korkealla tasolla, tiedottaa Kela. Kela vastaa Kanta-palvelujen ylläpidosta ja järjestelmien tietoturvasta.
Kelan mukaan järjestelmiä testataan säännöllisesti, ja tietoturvan on tarkastanut ulkopuolinen tietoturvallisuuden arviointilaitos. Tietoturvaa myös kehitetään jatkuvasti.
Tietoja voi hakea terveydenhuollossa vain yhdestä ihmisestä kerrallaan, ja silloinkin järjestelmä tarkistaa, että potilaaseen on hoitosuhde.
Kanta-järjestelmässä säilytetään suomalaisten potilastietoja. Kansalainen voi myös itse tarkastaa sieltä terveystietojaan.
---
Korjattu uutista klo 18.22:
Yksi tutkittavista rikosnimikkeistä on törkeä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, ei törkeä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen.