Eurooppalaisten yritysten teknologiaa on käytetty vähemmistöjen systemaattiseen valvontaan ja häirintään Kiinassa, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnestyn tuore raportti.
Ainakin kolme eurooppalaista yritystä on myynyt valvontateknologiaa Kiinaan. Yritykset ovat ranskalainen Morpho , ruotsalainen Axis Communications ja hollantilainen Noldus .
Kiinaan on myyty muun muassa kasvojentunnistusteknologiaa ja verkkokameroita, joita viranomaiset ovat käyttäneet massavalvonnassa.
Valvontateknologiaa käytetään laajasti esimerkiksi Xinjiangin alueella Luoteis-Kiinassa, jossa arviolta miljoona uiguuria ja muiden etnisten vähemmistöjen edustajaa on mielivaltaisesti suljettu “uudelleenkoulutusleireille”.
Tunteita ja kasvoja tunnistavia laitteita
Yritykset ovat myyneet Kiinaan monenlaista biometristä valvontateknologiaa. Biometrinen valvontateknologia, johon esimerkiksi kasvojentunnistusohjelmistot kuuluvat, mahdollistaa ihmisten tunnistamisen ja jäljittämisen julkisissa tiloissa.
Noldus on myynyt tunteiden tunnistamiseen tarkoitettua laitteistoa esimerkiksi uiguurien vainoon osallistuvalle yliopistolle Xinjiangissa.
Ranskalainen Morpho, joka on nykyään osa Idemiaa , solmi vuonna 2015 sopimuksen kasvojentunnistuslaitteiston toimittamisesta Shanghain yleisen turvallisuuden virastolle. Ruotsalainen Axis Communications vuorostaan esittelee verkkosivuillaan rooliaan Kiinan valvontayhteiskunnan rakentamisessa. Yritys valmistaa turva- ja etävalvontaan tarkoitettuja kameroita.
Tällainen teknologia uhkaa oikeutta muun muassa yksityisyyteen ja kokoontumiseen, Amnesty sanoo.
– Biometristä valvontateknologiaa myyvät eurooppalaisyritykset toimivat holtittomasti. Amnestyn tuoreet paljastukset ovat todennäköisesti vain jäävuoren huippu tässä miljardibisneksessä, jossa eurooppalaiset yritykset saavat tuottonsa sortokoneistoilta, sanoo Amnestyn ihmisoikeus- ja teknologia-asiantuntija Merel Konig.
Suomi vastustanut valvontateknologian viennin rajoituksia
EU-parlamentti ja jäsenvaltiot neuvottelevat valvontatuotteiden vientisäätelyn tiukentamisesta tiistaina.
Monet EU-maat, kuten Suomi, Ranska ja Ruotsi, vastustavat valvontateknologian viennin voimakkaampaa rajoittamista.
Amnestyn mukaan tuore tutkimus osoittaa, että EU:n vientisääntely on epäonnistunutta. Järjestö vaatii EU:n lainsäätäjiä sisällyttämään kaiken digitaalisen valvontateknologian vientisäätelyyn ja huomioimaan ihmisoikeudet kaikissa vientilupapäätöksissä. Sen lisäksi pitäisi varmistaa, että yritykset arvioivat viennin ihmisoikeusvaikutukset perusteellisesti.
– Vastauksessaan Amnestylle (Kiinaan myymistään tuotteista) Axis Communications sanoi, ettei verkkokameroiden vientiin tarvita lupaa. Tämä on juuri se ongelma EU:n nykyisessä vientisääntelyssä, Amnestyn Konig sanoi.