Pyöriä on kesäkuussa myyty lähes 70 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna, ilmenee Muoti- ja urheilukauppa ry:n tilastoista. Tulos on seurausta koko alkuvuoden kasvaneesta pyöräilyinnostuksesta, arvelee yhdistyksen toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää.
Muoti- ja urheilukauppa ry:n mukaan pyöräilyinnostuksen polkaisi alun perin käyntiin etelän lumeton talvi, joka mahdollisti pyöräilykauden jatkumisen talven yli.
– Epidemian vaikutukset keväällä ihmisten arkeen olivat viimeinen kannustin monelle, jota pyöräily oli jo valmiiksi kiinnostanut. Kun ihmisten täytyi alkaa välttelemään julkisia kulkuneuvoja ja samalla monella oli yhtäkkiä tavallista enemmän aikaa ulkoilla, jäi jäljelle enää vähän syitä olla kokeilematta pyöräilyä esimerkiksi työmatkoilla tai vapaa-ajan harrastuksena, Kankaanpää summaa.
Tänä vuonna pyöriä on myyty kesäkuuhun mennessä noin 36 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana.
Sähköpyöräily on tullut jäädäkseen
Poikkeukselliset ajat ovat innostaneet muitakin kuin lajista valmiiksi innostuneita kokeilemaan pyöräilyä. Esimerkiksi työmatkaliikenteessä yhä useampi on Kankaanpään mukaan löytänyt sähköpyörän tuomat mahdollisuudet kulkea pidempiäkin matkoja pyörän selässä.
– Nämä muutokset tulevat luultavasti näkymään vuosia eteenpäin. Myyntiluvut tuskin enää voivat kasvaa tästä piikistä, joka niissä on alkuvuoden aikana ollut. Tätäkin kiinnostavampaa on kuitenkin kulttuurin muutos siinä, miten moni on löytänyt pyöräilyn ja ottanut sen osaksi arkeaan, Kankaanpää sanoo.
Tunturi-Hellbergin maajohtaja Riku-Pekka Mikkosen mukaan moni on jopa vaihtanut toisen auton pois ja ottanut tilalle tavallisen tai sähköpyörän.
– Sähköpyörien uskomme nimenomaan yleistyvän työmatkapyöräilyssä. Tätä edesauttaa vielä mahdollisen verouudistuksen hyväksyminen, jolloin pyörän voi oikeasti saada työsuhde-etuna, Mikkonen sanoo.
Pyöräilyn etujärjestöt ovat ajaneet työsuhdepyöräedun vapauttamista tuloverosta. Uudistus asettaisi työsuhdepyörän samalle viivalle muun muassa työsuhdematkalipun ja autotalliedun kanssa.
Myynnin noususta huolimatta sähköpyörien osuus muodostaa edelleen alle kymmenen prosenttia pyöräkaupasta. Kankaanpään mukaan sähköpyörän ostaminen on jo sen verran suuri investointi, että moni lajia kokeillut päättää jatkaa sitä pidempään. Muoti- ja urheilukauppa ry:n arvion mukaan sähköpyörien kysyntä tulee jopa kaksinkertaistumaan viime vuoteen verrattuna.
– Tavallisesti pyöriä myydään eniten huhti-toukokuussa, mutta nyt kysyntä on pysynyt korkeana aina heinäkuuhun asti ja innostus näyttää jatkuvan jopa syksylle asti. Sähköpyörien suhteen näyttää siltä, että kysyntä voi jopa ylittää tarjonnan, mikä voi aiheuttaa katkoksia toimituksissa, Kankaanpää arvioi.
Suomesta Keski-Euroopan tasoinen pyöräilymaa
Tunturi-Hellbergin Mikkonen arvioi, ettei perinteisiä pyörien poistomyyntejä tulla näkemään syksyllä johtuen korkeasta kysynnästä.
– Oletamme myynnin jatkuvan syksylle asti vilkkaana, mihin vaikuttaa osaltaan se, että pyöräilystä on tulossa ympärivuotista. Syksyllä pyörää varustellaan esimerkiksi talvirenkailla ja valoilla, Mikkonen kertoo.
Talvipyöräilyn yleistymisen myötä Suomen olisi Kankaanpään mukaan mahdollista tulevina vuosina päästä Keski-Euroopan pyörämaiden tasolle, varsinkin jos valtio tukisi harrastusta entistä tehokkaammin. Esimerkiksi infrastruktuuri tulee Suomessa vielä perässä verrattuna vaikkapa Tanskaan.
Suunnittelu- ja konsultointitoimisto Sitowisen liikenneselvityksistä vastaavan tutkija Noora Airaksisen mukaan myös onnettomuuksien tilastointi laahaa vielä perässä ja heikentää näin pyöräilyonnettomuuksien ehkäisyä.
– Lisääntynyt pyöräily heijastuu luonnollisesti myös onnettomuustilastoihin. Silloin kun pyöräillään enemmän, syntyy onnettomuuksiakin enemmän. Ongelmallista on kuitenkin se, että nykyisten onnettomuustilastojen perusteella ei saada vielä oikeaa kuvaa siitä, kuinka paljon pyöräilyonnettomuuksia oikeastaan tapahtuu, Airaksinen kertoo.
Tähän vaikuttaa Airaksisen mukaan tilastoinnin tapa. Esimerkiksi pyöräilijän kaatuessa yksin onnettomuutta ei kirjata poliisin tilastoihin. Airaksinen toivoo, että tilastoinnin kehittäminen otettaisiin paremmin huomioon esimerkiksi valmisteilla olevassa liikenneturvallisuusstrategiassa.
– Pyöräilyn edistäminen vaatii panostamista myös onnettomuuksien tilastoimiseen ja tätä kautta turvallisuuteen, Airaksinen toteaa.