Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Kuiva kesäkuu heivaa toiveet huippusadosta – seuraavat kaksi viikkoa sanelevat lopputulemaa

Huhtikuun lopulla tehdyt kylvökset näyttävät parhaimmilta, kun taas myöhemmin kylvetyt kevätviljakasvustot kärsivät jo kovasti kuivuudesta koko maassa. JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA

STT

Vähäsateinen kesäkuu on vienyt toiveet parhaasta viljasadosta monilla seuduilla, selviää Pro Agrian kasvutilannekatsauksesta. Katsaus on laadittu Pro Agria -keskusten antamien tietojen pohjalta.

Kuivuus on hidastanut erityisesti viimeisimpänä kylvettyjen viljakasvustojen sekä nurmien kasvua ja kehitystä. Huhtikuun lopulla tehdyt kylvökset näyttävät parhaimmilta, kun taas myöhemmin kylvetyt kevätviljakasvustot kärsivät jo kovasti kuivuudesta koko maassa.

– Huhtikuun loppu ja toukokuu olivat viileitä, joten kuivuus ei silloin päässyt vielä vaivaamaan viljelykasvien juurikasvua. Kesäkuun puolella se alkaa kuitenkin vaikuttamaan, Pro Agrian asiantuntija Terhi Taulavuori kertoo STT:lle.

Huippusato jäi välistä

Taulavuori kertoo, että ennen kuivaa keliä sadolle oli hyviä odotuksia. Nyt keli on muuttanut tilannetta

– Harmittavaa on, että osa kasvustoista oli aiemmin erittäin hyvännäköisiä ja niistä odotettiin jo huippusatoakin. Niistä toiveista on todennäköisesti nyt jouduttu jo luopumaan. Kuivuus tulee varmasti leikkaamaan niitä huippusadon odotuksia. Se, mihin asti määrä tipahtaa, on vielä mahdotonta arvioida, hän sanoo.

Pahiten kuivuus vaivaa Varsinais-Suomea, eteläistä Satakuntaa sekä osaa Hämeestä ja Pirkanmaasta. Ainoastaan Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa on paikoin satanut liikaakin.

– Sadekuurotilanne on vaikuttanut yksittäisiin tiloihinkin eri tavalla. Aikamoisia eroja voi olla saman tilan eri lohkojenkin välillä, kun osa on saanut sadetta ja osa ei.

Kevätviljojen kylvö pitkittyi, ja osa Satakunnan ja Uudenmaan kasvustoista on noin viikon jäljessä tavanomaisesta kasvuaikataulusta. Itä- ja Pohjois-Suomessa kasvustojen kehitys on enää vain 2–3 päivää jäljessä.

Säilörehua on saatu hyvin

Heinänkorjuuta aurinkoinen sää helli, ja säilörehu on saatu lähes korjattua maan eteläosissa. Maan keskiosissa ja Pohjanmaalla säilörehunurmien korjuu päästiin aloittamaan juhannusviikolla. Sato arvioidaan määrältään tyydyttäväksi ja laadultaan hyväksi useimmilla alueilla.

Säilörehun toisen sadon varmistamiseksi tarvittaisiin kuitenkin pikaisesti sateita. Jos sato ei onnistu tyydyttävää paremmin, pitää tuotantoeläinten talven muonapuolta mahdollisesti suunnitella eri tavalla.

– Siitä voi tulla taloudellinen kysymys maitotiloillekin, kun säilörehunurmi on talouden kannalta edullinen vaihtoehto. Märehtivät lehmät tarvitsevat karkearehua. Tiettyyn pisteeseen asti sitä voidaan korvata teollisilla rehuilla, mutta tuotantokustannukset nousevat siinä samalla, Taulavuori sanoo.

Perunakin kaipaisi sadetta

Varhaisperunaa on alettu nostaa kesäkuun alussa, ja nostot ovat nyt täydessä vauhdissa. Sadon määrä ja laatu arvioidaan Pro Agrian mukaan vähintään tyydyttäväksi.

Kesä- ja varastoperuna kasvaa hyvin lähes koko maassa, mutta sateita tarvitaan sadon varmistamiseksi. Perunan rikkakasvien torjunta on onnistunut hyvin, eikä perunarutosta ole toistaiseksi havaintoja.

– Jos ajatellaan varastoitavaa perunaa, niin niiden osalta mukulan muodostumisvaihe on alkamassa. Siinä vaiheessa jos on kovin kuivaa, niin perunoihin iskee nopeasti rupi. Se vaikuttaa sadon laatuun ja myös kasvin tuottamaan mukulamäärään. Hautovat säät olisivat perunan kannalta myös hankalat, ne toisivat perunaruton uhkaa.

Taulavuori korostaa, että kaksi seuraavaa viikkoa ovat kovin ratkaisevia kaiken sadon suhteen. Otollisimmat päivälämpötilat viljelykasveille olisivat Pro Agrian mukaan 18–23 astetta

– Leppeät kesäsateet muutaman päivän välein olisivat paras lisä.

Erilaisia tilanteita sadon korjaamisessa

Aiemmin keväällä kannettiin huolta siitä, miten sadonkorjuuvaihe toteutetaan poikkeustilanteen vuoksi. Asia on selvennyt satokauden käynnistyessä.

– Tässäkin tilojen erilaiset tilanteet painavat. Esimerkiksi avomaan vihannestilat pystyvät käsityövaltaisuutensa vuoksi korjaamaan salaatit ja varhaiskaalit heikommin. Siellä on ollut kaikkein isoimmilla tiloilla haastetta saada tarpeeksi työvoimaa ajoissa paikalle, Taulavuori avaa tilannetta.

– Monilla näistä viljelmistä on onneksi palkattua työvoimaa ympäri vuoden käytettävissä. Vihannesten istutukset joutuvat kuitenkin venymään myöhemmälle, kun niitä ei kevään poikkeustilanteen vuoksi ole pystytty tekemään normaaliin tahtiin.

Hintavaikutus isompi tuottajalle

Pro Agrian Taulavuori tiedostaa, että kuivuuden vaikutusta suoraan elintarvikkeiden hintoihin on ennenaikaista sanoa. Kotimaan hinnat muotoutuvat monen asian summana, myös ulkomaan markkinoiden.

Esimerkkinä hän käyttää kahden vuoden takaista kuivaa kesää. Tuolloin hän itse laski kuluttajalle muodostuvan vuodelle jakautuvan lisäkulun olevan likellä pariakymmentä euroa henkilöä kohden.

– Jos esimerkiksi ajattelemme leivän hintaa, niin se raaka-aineen hinta on vain murto-osa leivän tuotantokustannuksista. Viljan hinta ei ole ratkaisevin kuluttajalle. Sillä on kuitenkin suuri merkitys viljelijälle, mihin hinta asettuu tai mikä sadon määrä on. Se määrittää, mitä voi jäädä viivan alle, Taulavuori tiivistää.

– Toki peruselintarvikkeiden hintojen osuus kulutusmenoista on pienentynyt jatkuvasti. Rahaa on jäänyt muuhun käytettäväksi. Jos hinnat nousevat, valinnoista voi tulla erilaisia. Korona-aika on kuitenkin varmasti kasvattanut suomalaisten arvostusta kotimaiseen elintarviketuotantoon.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka