Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Korkeakouluille yli 4 000 lisäaloituspaikkaa – uusia aloituspaikkoja tulee aloille, joilla osaajapulaa

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk.) mukaan lisää osaajia tarvitaan esimerkiksi varhaiskasvatus- ja terveydenhoitoalalla. VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

STT

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uusia aloituspaikkoja lisätään aloille, joilla on osaajapulaa, kertoo tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.). Ministerin mukaan tarvetta on varhaiskasvatus- ja terveydenhoitoalalla. Lisäksi ilmastonmuutoksesta johtuen energia-alalle tarvitaan lisää asiantuntijoita.

– Haluamme satsata aloille, joilla on valtava osaajapula, jotta lainkirjain täyttyy. Ja tässä viittaan varhaiskasvatuksen ja muun muassa terveydenhoitoalan ammattilaisiin, sairaanhoitajiin ja niin edelleen, Kosonen sanoi.

– Meillä on valtava muutos yhteiskunnassa muun muassa energia-alalla ilmastonmuutoksesta johtuen. Puhtaan energian ja kiertotalouden ammattilaisia tarvitaan, jotta käytämme viisaasti maailman hupenevia resursseja, Kosonen jatkoi.

Kososen mukaan Suomessa on tarvetta myös logopedeille, psykologeille ja koulukuraattoreille.

Rahoitus jakaantuu useille vuosille

Yhteensä uusia aloituspaikkoja on yli 4 000, joista tänä syksynä 2 200 aloituspaikkaa on ammattikorkeakouluihin ja 2 048 yliopistoihin. Ammattikorkeakoulujen osalta kaikki lisäaloituspaikat käytettiin nyt. Yliopistoissa jakoon jäi vielä aloituspaikkoja vuosille 2021 ja 2022.

Aloituspaikat rahoitetaan neljännessä lisätalousarviossa myönnetyllä 124 miljoonalla eurolla. Vaikka kyseessä on kertaluontoinen rahoituserä, se jakaantuu silti useammalle vuodelle.

– Se jakaantuu useammalle vuodelle, jotta korkeakoulut selviävät kustannuksista niin kauan kuin oppilaat ovat sisällä oppilaitoksessa. Nykyinen rahoitusmalli palkitsee valmistuneista tutkinnoista. Näillä rahoituslisäyksillä nimenomaan halutaan tukea korkeakouluja määräaikaisesti siten, että koulutuslaajennus toteutuu kestävästi ja koulutuksen laatu myös säilyy, Kosonen sanoi.

Korkeakoulut saivat itse ehdottaa aloja, joille lisäpaikkoja tulee

Lisätalousarviossa päätettyjen aloituspaikkojen suhteen korkeakoulut saivat itse ehdottaa aloja, joille lisäpaikkoja tulee ja niiden määriä.

– Käytännössä yliopistojen toiveet olivat sensuuntaisia, että ne pystyttiin kaikki täyttämään, Kosonen kertoo.

Sen sijaan ammattikorkeakoulujen osalta oli enemmän toiveita kuin mihin lopulta päädyttiin.

– Meidän oli ministeriössä tehtävä harkintaa osaamistarpeen kautta eli mille aloille ja alueille tarvitaan osaajia, Kosonen taustoittaa.

Nuoret ennemmin koulunpenkille kuin kortistoon

Osaajapulan ohella avainsana on kevään koronaviruspandemia. Kosonen arvioi, että koronavirus kiihdyttää työnmurrosta, ja siksi tulevaisuudessa on odotettavissa haasteita. Töitä ei ole lähiaikoina tarjolla niin paljon kuin aiemmin on arvioitu, joten Kososen mielestä on parempi, että nuoret ovat työttömyyskortiston sijaan koulunpenkillä.

Viime vuosina on puhuttu usein, että nuoria valmistuu korkeakouluista suoraan kortistoon.

– Olemme pyrkineet korkeakoulujen kanssa katsomaan aloituspaikat siten, että nuorille olisi töitä ja ennakoimaan tulevaa. Viime kasvukauden aikana nähtiin, että suuri este yritysten kasvulle oli, ettei ollut osaajia oikeissa paikoissa ja aloilla. Tälläkin hetkellä meillä on suuri kohtaanto-ongelma Suomessa, Kosonen kertoi.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka