Yli sata kansanedustajaa vaatii lakialoitteessa muutoksia netin seksuaalirikollisuutta koskevaan lainsäädäntöön. Aloite koskee lapsiin kohdistuvasta seksuaalisesta ja fyysisestä väkivallasta tuotettua kuvamateriaalia.
Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki sanoo, että laissa on uudistamisen tarvetta. Merkittävimmäksi nykylain puutteeksi hän mainitsee sen, ettei lasten seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavan materiaalin hallussapito ja levittäminen ole seksuaalirikosluvussa.
– Asiaa ei ihan perin pohjin harkittu silloin 90-luvulla, kun nämä säännökset omaksuttiin. Silloin nämä lapsia koskevat teot hahmotettiin osana pornografiasääntelyä, joka tuli yleistä järjestystä vastaan tehtyjä rikoksia käsittelevään lukuun.
Rangaistusasteikkoon ei Kimpimäen mukaan voi ottaa kantaa ilman kokonaisvaltaisempaa tarkastelua.
Maksimin korotuksesta lisää tutkinta-aikaa
Aloitteen tekijöiden mukaan materiaalin hallussapitoa ja levittämistä koskeva lainsäädäntö on epäloogista ja rangaistukset liian lieviä.
– Koska rangaistukset ovat lieviä, teot myös vanhenevat nopeasti. Tavallisessa CAM-materiaaliin liittyvässä rikostapauksessa tutkittavaa materiaalia voi olla kymmeniä tuhansia kuvia ja videoita. Yhdenkin tapauksen tutkinta on hyvin vaativaa ja pitkäkestoista, sanoo tiedotteessa syyttäjätaustainen Pihla Keto-Huovinen.
CAM tulee sanoista child abuse material, mikä suomeksi tarkoittaa lapsen hyväksikäyttöä tai pahoinpitelyä kuvaavaa materiaalia.
Keskusrikospoliisin rikoskomisario Jyri Hiltunen sanoo, että tällä hetkellä hyväksikäyttömateriaalin hallussapito vanhenee kahdessa vuodessa. Aloitteen mukainen enimmäisrangaistuksen nosto pidentäisi vanhenemisajan viiteen vuoteen, mikä Hiltusen mukaan helpottaisi rikosten tutkimista.
– Monessa poliisilaitoksessa on tutkijoita niin vähän ja prosesseista on tullut niin pitkäkestoisia, että tutkinnan aloittamiseen saattaa mennä yli vuosi. Tutkiminen kuitenkin edellyttää pakkokeinoja, koneiden läpikäymistä, materiaalin luokittelua ja kuulusteluja, ja kaksi vuotta saattaa kulua nopeasti.
Väkivaltamateriaalin hallussapito ei ole rikos
Aloitteessa todetaan, että koska materiaalilla on kysyntää, eli ihmisiä, jotka haluavat katsoa sitä, sitä myös tuotetaan. Materiaalista tekijät ja jakajat saavat myös taloudellista hyötyä, ja markkinan arvo mitataan miljardeissa euroissa vuosittain, aloitteessa sanotaan.
Keto-Huovinen ja toinen aloitteen tekijä, poliisitaustainen Marko Kilpi huomauttavat myös, että väkivaltamateriaalin hallussapitoa ei ole Suomessa kriminalisoitu.