Kevään parhaimman yo-tuloksen kirjoittanut Tampereen lyseon lukion oppilas Matias Mäkiranta sanoo, ettei koskaan mitenkään pyrkinyt Suomen parhaaseen tulokseen.
– Olen vain tehnyt niitä asioita, joita pidän itse mukavina. En ole mitenkään hirveästi edes käyttänyt opiskeluun aikaa.
Hän lisää, että "onhan se ihan kiva, että sattuu olemaan Suomen paras".
Mäkiranta kirjoitti 10 laudaturia ja yhden eximian. Myös hänen arvosanapistemääränsä oli kevään korkein, 76, kerrotaan ylioppilastutkintolautakunnasta. Lisäksi Mäkirannan kirjoittamien aineiden lukumäärä eli 11 on tämän kevään ennätys.
Laudaturit tulivat englannista, historiasta, pitkästä matematiikasta, yhteiskuntaopista, ruotsista, fysiikasta, kemiasta, lyhyestä saksasta, psykologiasta ja maantieteestä. Äidinkielestä tuli eximia.
Mäkiranta suoritti lukion kolmessa vuodessa ja hän jakoi kirjoitukset kolmeen osaan.
Pelkkää pänttäämistä Mäkirannan elämä ei missään tapauksessa ole ollut. Tällä hetkellä hän tekee täysipäiväisesti töitä Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton puheenjohtajana ja osa-aikaisesti omassa yrityksessään, joka suunnittelee WordPress-verkkosivuja. Lukioaikana hän on myös toiminut Nuorten Agenda 2030 -ryhmän puheenjohtajana ja käynyt opiskelijavaihdossa Yhdysvalloissa Washingtonissa.
– Koulupoissaoloja minulle tuli aika paljon. Olen tehnyt asioita itsenäisesti ja pyrkinyt ymmärtämään asiat, enkä ole niinkään päntännyt. En varsinkaan ensimmäisen neljän laudaturin jälkeen käyttänyt hirveästi aikaa opiskeluun, hän sanoo.
Mäkiranta on lisäksi matkustellut ja viettänyt vapaa-aikaa lukioaikoina samalla tavoin kuin muutkin.
– Olen tehnyt typeriä asioita niin kuin kaikki teinit välillä. En koe sillä tavalla erottuvani massasta.
Mäkiranta sanoo oppivansa asiat nopeasti ja hän kuvailee itseään "vähän keskimääräistä fiksummaksi".
– Suorittaminen ei ole minulle mikään itseisarvo.
Vaikka Mäkiranta on lukioaikoinaan ehtinyt moneen, se ei hänen mukaansa ole ollut rankkaa, sillä hän on tehnyt asioita, joista pitää.
Tulevaisuuden suunnitelmissa taloustieteen opinnot
Mäkirannalla on halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin, mutta hän ei osaa sanoa tarkalleen, mistä se on lähtenyt liikkeelle. Hänen mukaansa erinomaisena kasvattajapaikkana on toiminut nuorisovaltuusto, johon hän pääsi mukaan 13-vuotiaana. Sieltä Mäkiranta sai ensimmäiset vaikuttamiskokemuksensa.
Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen häntä motivoi se, että muiden sukupolvien aikana elintaso on noussut ja asiat menneet parempaan suuntaan.
– En ole yhtään luottavainen siihen, että sukupolveni kävisi läpi enää samaa kehittymistä. Olen huolissani, että onko tulevaisuudessa edellytyksiä edes samankaltaiseen elämään kuin nyt, hän sanoo.
Mäkirannan tulevaisuuden suunnitelmissa siintävät taloustieteen opinnot.
– Minulla on tällä hetkellä tarjouksia Briteistä, Alankomaista ja Suomesta.
Suomesta opiskelupaikka irtosi Talousguru-kilpailussa, jossa hän sijoittui toiseksi.
Mäkiranta ei ole vielä päättänyt, mihin vaihtoehtoon hän tarttuu. Tällä hetkellä häntä kiinnostaa erityisesti se, että hän voisi yhdistää opiskeluissaan taloustieteen ja psykologian eli opiskella käyttäytymistaloustiedettä.
Mäki ranta ei koronan takia uskalla vielä sanoa, miten juhlii valkolakkiaan
Koronaviruspandemia on mullistanut etenkin abiturienttien kevään. Ylioppilastutkintolautakunta sekä opetus- ja kulttuuriministeriö päättivät aikaistaa kevään kolmannelle tutkintoviikolle sijoitetut reaaliaineiden koepäivät niin, että reaaliaineiden kokeet kirjoitettiin jo toisella tutkintoviikolla.
Mäkirannan opiskeluun koronalla ei ollut kovin suurta vaikutusta.
– Enemmän se vaikutti heihin, jotka olisivat tarvinneet kertausta. Kaikista eniten kärsivät heikoimmassa asemassa olevat ja ne, joilla oli jo muutoinkin ongelmia.
Mäkiranta sanoo, ettei olisi muutoinkaan lukenut enempää, sillä takataskussa oli jo ennen kevään kirjoituksia seitsemän laudaturia.
Mäkiranta ei vielä uskalla sanoa, miten hän juhlistaa valkolakkiaan.
– Katsotaan niitä juhlia sitten, jos hallitus kertoo, että saa juhlia.