Tampereen Kalevan kisat huipentuivat Wilma Murron ennätyshyppyyn sunnuntaina. Murto ponnisti seiväshypyn voittotulokseksi 472, jolla hän kohensi yli viiden vuoden takaista ennätystään.
Mestaruus on Murrolle uran neljäs. Oulun Pyrinnön Elina Lampela oli kilpailussa toinen tuloksella 451 ja Esbo IF:n Saga Andersson kolmas tuloksella 431.
Murron tammikuussa 2016 hyppäämä aiempi Suomen ennätys 471 on edelleen nuorten maailmanennätys. Siitä muodostui taakka, kun Murron kehitys pysähtyi vuosiksi.
Murron ura kääntyi uuteen nousuun, kun hän palasi Jarno Koivusen valmennukseen kaksi vuotta sitten. Tänä vuonna Murto on takonut vakuuttavasti yli 460:n tuloksia ja väläyttänyt useaan otteeseen 470:n kuntoa.
– Sain hyppyyn varmuuden kesäkuussa Jyväskylässä (tulos 451). Oli ratkaisevan tärkeää, että pystyin siirtymään kesken kauden 14 askeleen vauhdista 16 askeleeseen, Murto kertoi.
Olympialaisista jäi ennätysnälkä
Varmuudellaan Murto otti Tokion olympialaisista jaetun viidennen sijan, eli parhaan sijoituksensa aikuisten arvokisoissa. Tampereen ennätyshyppy merkitsee hänelle silti vielä enemmän.
– Tämä on minulle tärkeämpi saavutus, henkilökohtaisempi, Murto kertoi.
– Tähän asti olen pyrkinyt 470:n tasolle. Nyt tuntuu, että olen siellä ja ennätyksen ansiosta voin vihdoin siirtää urallani katseen eteenpäin. Enää minusta ei ehkä puhuta nuorisolupauksena.
Murto on venyttänyt ennätysvirettään ällistyttävällä tavalla kauden päätavoitteen eli olympialaisten yli.
– Kunto on varmasti aika sama kuin olympialaisissa. Olen onnistunut säilyttämään sen, Murto arvioi.
– Kisoista jäi nälkää, kun tiesin pystyväni ennätykseen. Olisi eri asia, jos 470 olisi mennyt jo Tokiossa.
Suomen ennätyksen jälkeen Murto nostatti riman vielä 480:aan. Viimeinen yritys oli varsin hyvä.
– Olen tyytyväinen siihen, että sain hyvän suorituksen viimeiseen yritykseen 480:stä. Yllättävän hyvin jaksoin vielä yrittää. Kolmas oli niin hyvä hyppy, että mietin jo hetken, mahtaisiko rima jäädä ylös, Murto kertoi.
– Mutta ei jaksa harmittaa.
Topi Raitasen juoksu hylättiin
Miesten 3 000 metrin esteiden Suomen mestariksi juossut Topi Raitanen ei ehtinyt tuuletella voittajana kovinkaan kauan. Tuomaristo hylkäsi Raitasen juoksun, joten Kalevan kisojen voittajaksi nousi Jyväskylän Kenttäurheilijoiden Eemil Helander.
Hylkäys johtui siitä, että Raitanen astui radan sisäkaarteen puolelle kompuroituaan vesiesteellä.
Eilen Raitanen kilpaili Pariisissa Timanttiliigassa.
Helander heitti keihäsmestariksi 86 metrin ylityksellä
Oliver Helander on heittänyt keihään Suomen mestariksi kauden parhaalla tuloksellaan 86,13. Helander oli ylittänyt 80 metrin rajan tällä kaudella vain kerran aiemmin. Tulos 80,82 syntyi Paavo Nurmen kisoissa Turussa kesäkuun alussa.
Helander siirtyy ensi kaudella Tero Pitkämäen valmennukseen. Helanderin ennätys on 88,02 vuodelta 2018, mutta sen jälkeen heittäjää ovat kiusanneet lukuisat vammat.
Kalevan kisoissa toiseksi heitti Lassi Etelätalo tuloksella 83,05. Kolmas oli Toni Kuusela tuloksella 82,15.
Järvenpää lähti kisaan ilman odotuksia
Tampereen Pyrinnön Jarkko Järvenpää on pitkän uransa aikana ehtinyt nähdä paljon, mutta sunnuntain Kalevan kisojen kultajuoksua hänenkin oli vaikea uskoa todeksi.
Järvenpää, 35, lähti 10 000 metrin mitalijahtiin täysin ilman odotuksia. Oli lähellä, että koko kilpailu olisi jäänyt väliin.
– Mietin, että miksi tulisin, kun en ole oikein treenannut. En ole käynyt lenkillä, ja varmaan 90 prosenttia lenkeistä on jäänyt väliin, Järvenpää hämmästeli.
Siihen nähden uran toinen Suomen mestaruus kymppitonnilla, ja koko uran neljänneksi parhaalla ajalla 29,33,98, tuli täysin puun takaa.
– Olin aivan varma, että 30.30 olisi maksimi mihin pystyisin. En ole ikinä ylittänyt omaa kuntoani noin paljon, Järvenpää ihmetteli.
– Tänään oli malliesimerkki siitä, kun päästään omalle rajalle ja vielä senkin yli.
Kauden kotimainen tilastokärki Eero Saleva keskeytti kilpailun, joten kultakamppailu jäi Järvenpään ja Alajärven Ankkureiden Antti Ihamäen (29.39,09) väliseksi.
– Antti asetti hienon rytmin, ja pääsin sen avulla ylittämään itseni. Tänään mentiin tahdonvoimalla, Järvenpää kertasi.
Lahden Ahkeran Ossi Kekki juoksi pronssille ajalla 29.47,84.
Purola jätti loppusuoralla Samuelssonin hopealle
Oulun Pyrinnön Samuel Purola varmisti sunnuntaina Tampereella Kalevan kisojen tulplamestaruuden. Hän juoksi 100 metrin mestaruuden jatkoksi voiton myös 200 metrillä ja ylivoimainen tupla varmistui uran toiseksi parhaalla ajalla 20,80.
Purola jäi kesäkuun alussa juoksemastaan ennätyksestä vain sekunnin sadasosan. Ikaalisten Urheilijoiden Samuli Samuelsson oli toinen ajalla 21,12, ja Viipurin Urheilijoiden Roope Saarinen otti pronssin ajalla 21,27.
– Tämä voitto tuli tahdonvoimalla. Jalat olivat aika väsyneet aiemmista juoksuista, ja viime yö meni aika vähillä yöunilla, Purola kertoi.
Finaalista odotettiin ennakkoon Purolan ja Samuelssonin kaksinkamppailua, mutta Samuelsson tipahti voittotaistelusta, kun hän kangistui loppusuoran puolivälissä.
– En yllättynyt mestaruudesta, Purola kertoi.
– Olin aika varma, että hoidan homman kotiin, jos pystyn juoksemaan ennätykseni pintaan. Mutta kovasti sain taistella ajan eteen.
Pipo lämmittää syyssäässä
Purola, 21, haluaisi vielä parantaa mielimatkansa 200 metrin ennätystä. Alkuviikko menee lepäillen ennen kuin hän pääsee jahtaamaan ennätyksiään Ruotsi-ottelussa 4.–5. syyskuuta.
– Ruotsi-ottelussa olisi hyvä sauma parantaa. Haluan hyvän ajan juuri kakkoselta, Purola vahvisti.
Purola voitti viime vuonna Tampereella järjestetyssä Ruotsi-ottelussa 200 metrin kilpailun ajalla 21,06.
Kalevan kisoissa Purola juoksi 200 metrin loppukilpailun pipo päässä. Myssyyn ei liity mitään erityistä tarinaa.
– Laitoin syksyllä kerran pipon päähän harjoituksissa. Siitä se jäi päähän myös muissa harjoituksissa ja sitten lopulta myös kilpailuissa, Purola kertoi.
Sovitut vuorovedot
Tshekin väreissä 1 500 metrin olympiafinaaliin yltänyt Kristiina Mäki saavutti sunnuntaina Tampereella uransa seitsemännen mestaruuden yleisurheilun Kalevan kisoissa. Lahden Ahkeraa Suomessa edustava Mäki voitti 5 000 metrin Suomen mestaruuden ajalla 15.54,42.
Esbo IF:n estemestari Camilla Richardsson taipui kirikierroksella toiseksi, ja Gamlakarleby IF:lle kympin mestaruuden juossut Nina Chydenius oli kolmas ennätyksellään 16.07,42.
Mäki kertasi mestaruusjuoksua sylissään Kaapo-poika, jonka hän synnytti tammikuun alussa.
– Sovimme Camillan ja Ninan kanssa vuorovedosta. Camilla halusi juoksuun vauhtia ja Nina halusi parantaa ennätystään, Mäki kertoi.
– Olin ennakkoon hieman epävarma, kun en onnistunut torstaina Lausannessa, mutta juoksu meni tänään aika hyvin.
Mäki karkasi Richardssonilta mestaruuteen helposti viimeisen kierroksen takasuoralla.
Tokion finaalipaikka yllätti
Mäki palautui synnytyksestä ällistyttävän nopeasti huippukuntoon, sillä hän kohensi Tokion olympialaisissa kahdesti 1 500 metrin ennätystään ja otti finaalipaikan hienolla ajalla 4.01,23.
– Urheilijan kroppa näköjään muistaa, Mäki kertoi.
– Saatoin myös hyötyä äitiysajan hormonitoiminnasta. Tavoitteena oli päästä olympialaisiin, mutten kuvitellut, että kykenisin 4.01-aikaan tai pääsisin olympiafinaaliin.
Myös Kalevan kisat kuuluvat Mäen tämän kauden kohokohtiin.
– Haluan tulla Kalevan kisoihin, vaikka edustan kansainvälisissä kilpailuissa eri maata. Kivaa, kun voin (kaksoiskansalaisena) osallistua näihin kisoihin, Mäki iloitsi.
Elmo Lakka jatkoi mestaruussarjaansa
Jyväskylän Kenttäurheilijoiden Elmo Lakka otti 110 metrin aitajuoksusta seitsemännen perättäisen Suomen mestaruuden rutiinilla. Tampereen Kalevan kisoissa voittoon riitti aika 13,77, kun seuratoveri Santeri Kuusiniemi juoksi ennätyksellään 14,04 toiseksi ja Liedon Parman Valtteri Kalliokulju ajalla 14,15 kolmanneksi.
Lakka ei isommin mestaruudestaan riehaantunut.
– Eiliset sataset verottivat jalkaa, eikä kroppa ollut parhaassa iskussa, joten tästä tuli taistelujuoksu, Lakka totesi.
Lakan mielessä pyörivät jo ensi vuoden tavoitteet. Niiden toteutuminen edellyttää sitä, että hän pystyy juoksemaan kauden tärkeimmillä hetkillä ennätystasollaan.
Lakka juoksi kesäkuun alussa ennätyksekseen 13,31, mutta vireystila ei ollut keskikesän harjoitusjakson jälkeen yhtä napakka.
– Ainakin harjoitusten ohjelmointiin pitää tehdä muutoksia. Jonkinlaisia ratkaisuja pitää tehdä, että saan juoksuihin tasaisuutta, Lakka korosti.
Lepo vaatii rohkeutta
Lakka kokee, että keskikesän harjoitusjakso söi eikä rakentanut hänen juoksukapasiteettiaan.
– En kestänyt sitä harjoitusmäärää, mutta tilanteeseen oli vaikea reagoida, Lakka tunnusti.
Suuntaa oli hankala muuttaa juuri alkukesän onnistumisten takia. Kevät sujui Antti Haapakosken valmennuksessa niin erinomaisesti, että kaksikon luotto myös kesän ohjelmaan oli luja ja ohjelmasta oli vaikea tinkiä.
– Pitää uskaltaa levätä, Lakka tiivisti kauden kovan opetuksen.
– Ikää on jo 28 vuotta, enkä kestä enää sellaista harjoittelua kuin ennen. Jatkossa harjoitteluun pitää ilmeisesti saada enemmän kontrastia.
Se tarkoittaa äärikovia harjoituksia, mutta entistä enemmän myös lepoa.
Muutoksilla Lakka tähtää ensi kauden kahteen päätapahtumaan: Eugenen MM- ja Münchenin EM-kisoihin.
– EM-kisoihin lähden mitalinkiilto silmissäni. Panostan Münchenin kisoihin erityisesti, koska siellä minulla on mitalimahdollisuus, mutta MM-kisat kiinnostavat myös. Voin päästä myös siellä pitkälle, jos pystyn juoksemaan ennätystasollani, Lakka suunnitteli.
Lotta Harala valmistautuu ensi kesään Anne Suorannan valmennuksessa
Jalkavaivoista toipuva aitajuoksija Lotta Harala valmistautuu kilpailukauteen 2022 uuden valmennustiimin tuella. Anne Suoranta vastaa jatkossa aitajuoksun lajivalmennuksesta ja Kati Ala-Huikku fysiikkavalmennuksesta.
Harala voitti 100 metrin aitajuoksun Suomen mestaruuden 2017 ja kohensi viime kesänä ennätyksensä aikaan 13,07, jolla hän on Suomen kaikkien aikojen tilastossa Annimari Kortteen, Reetta Hurskeen ja Nooralotta Nezirin jälkeen neljäntenä.
– Ensi kesän tavoitteena ovat EM- ja MM-kilpailut, mutta jo hallikausi on tärkeä ranking-pisteiden keruun takia, Harala kertoo Urheiluliiton tiedotteessa.
Haralan harjoittelu painottuu edelleen rasitusvammojen kuntoutukseen.
– Kuntoutus on jatkunut joulukuusta, mutta vasta kuukausi sitten siihen löytyi oikea tapa. Tuntui, että siihen asti hakkasin päätä seinään, Harala sanoo.
– Nyt leposärky ja yölliset kivut sekä istumakivut ovat poistuneet ja kipua takareidessä on vain tietyissä asennoissa.
Suoranta valmentaa myös Matilda Bogdanoffia, joka juoksi pika-aidat aikaan 13,11 kesällä 2019. Suorannan "vastaanotto" on Helsingissä, mikä merkitsee Haralalle matkustelua pääkaupunkiseudulle.
– Käyn viikoittain Helsingissä tekemässä harjoituksia Suorannan johdolla, ja Ala-Huikku on sitten mukana Tampereella päivittäisharjoittelussa, Harala kertoo.