Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Suomalaisaiturit Korte ja Hurske putosivat naisten 100 metrin aitojen jatkosta – karsiutuminen sai Hurskeen kyyneliin, Korte kertoi puolitoista vuotta jatkuneista takareisivaivoistaan

Annimari Korte juoksi alkuerissä ajan 13,06. -KOIVISTO ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA

Pasi Rein / STT

Suomalaisaiturit Annimari Korte ja Reetta Hurske putosivat aikavertailun jälkeen naisten 100 metrin aitojen jatkosta Tokion olympialaisissa.

Jalkavammasta kärsivät Korte jäi 100 metrin aitajuoksun alkuerässään viidenneksi ajalla 13,06 ja jäi kuusi sekunnin sadasosaa viimeisestä jatkopaikasta. Erien aikavertailussa hän oli 26:s.

Stadionin sisäkäytävällä Korte kertoi kyynelsilmin kilpailupäivästään ja puolitoista vuotta vaivanneesta reisivammasta, mutta sanoi itkevänsä "puolittain" ilosta.

– Olen onnellinen ja helpottunut, kun pystyin juoksemaan. Olen tosi onnellinen siitä, Korte vakuutti.

– Juoksin nyt 95 prosentin teholla. Harmi, etten pystynyt juoksemaan täysillä, enkä päässyt yrittämään parastani ja näyttämään mihin pystyn. Mutta koko vuosi on ollut taistelua päästäkseni tänne ja oli epävarmaa, pystynkö juoksemaan näin pitkälle.

Korte kertoi, että hänen riesanaan on ollut jatkuvasti pahentunut reisivamma ja harjoituskaudella myös selän nivelsiteiden revähdys, joka esti kolmen kuukauden ajan voimaharjoittelun.

Jalka ärtyi lentomatkalla

Tokion-tuloksen kannalta keskeinen ongelma oli takareiden vamma, joka on vaivannut puolitoista vuotta.

– Maanantain lentomatkan jälkeen (Sagan-leiriltä Tokioon) jalka ei palautunut. Käveleminenkin on tehnyt kipeää, Korte kertoi.

– Koko huoltotiimi on tehnyt parhaansa, mutta jalka on niin viimeisillään, ettei sille voi mitään.

Korte kävi yksityiskohtaisesti läpi takareiden ja pakaran alueen repeämät, turvotukset, arpikudokset ja hermovaivat.

– Se on hajalla koko alue sieltä, Korte päätteli yhteenvedossaan.

Vaivaa on Kortteen mukaan yritetty hillitä monin konstein.

– Tänä kesänä on laitettu neljä kortisonipistosta, mikä on aika vaarallista. On riski, että koko jänne lähtee irti, Korte alkoi luetella.

– Kokeiltiin esimerkiksi huippukylmää, hieronnat, neulotukset, sähköhoidot, vasikanveriuutetta. Ihan kaikki mahdolliset hoidot on kokeiltu.

Olympialaisissa myös puudutus oli yksi vaihtoehto.

– Jalkaa on kokeiltu puuduttaa treeneihin. Tänään päätettiin, ettei tehdä sitä. Olisi iso riski, että lähtisi vaikka koko jänne irti, joten halusin mieluummin kokeilla ilman.

Suunnitteilla leikkaushoito

Korte kertoi, että jalka olisi jälkeenpäin ajatellen kannattanut ehkä leikata jo viime vuonna. Näillä näkymin leikkaus toteutuu kuluvan kauden päätteeksi.

– Varmaan tänään täytyy jutella lääkärien kanssa. Leikkaus ei pelota, Korte kertoi ja arveli toipuvansa juoksukuntoon kahdessa kuukaudessa leikkauksesta.

Toisaalta Korte haluaisi juosta tällä kaudella vielä Kalevan kisat ja Ruotsin-ottelun.

– Tiedän, että voittaisin molemmat, ihan sama miten päin juoksisin. Mutten tiedä, onko järkeä laittaa jalka kärsimään vielä muutama viikko. Varmaan täytyy muutama päivä levätä ja katsoa sitten.

Toisessa vaakakupissa on kaksien arvokisojen kausi 2022.

– Olen juossut vuoden osittain revenneellä takareidellä ja päässyt silti useita kertoja alle 13 sekunnin. Uskon, että ensi vuodesta tulee tosi hyvä, jos pääsisin treenaamaan kuntoutuksen jälkeen täysillä.

Hurske: 13 sekunnin ei pitäisi olla mikään ongelma

Tokion olympialaisten alkuerät 100 metrin aitajuoksussa saivat Reetta Hurskeen kyyneliin. Hurske karsiutui lauantaina ulkoratojen arvokisojen välieristä ensi kertaa urallaan nuorten kisat mukaan lukien. Kokemus oli ilmeisen kurja.

Hurske oli ajalla 13,10 erässään kuudes ja erien aikavertailussa 29:s. Hän jäi tasan kymmenyksen välieräpaikasta.

Hurske juoksi kauden parhaan tuloksensa 12,96 jo kesäkuun alussa, ja pääsi vielä juhannuksena alle 13 sekunnin Kuortaneen myötätuulijuoksussa. Muut kisat ovat jääneet vielä kauemmaksi toissa kesän ennätyksestä 12,78.

Tokiossa Hurskeen juoksu eteni tahmeasti ensimmäisestä aidasta eteenpäin.

– Lähtö meni hyvin, mutta siinä se sitten olikin. Kaikkeni yritin, mutta ei riittänyt, Hurske tiivisti suorituksen.

– Tällä kertaa sitten erässä kuudes, joten ei tästä paljon käteen jäänyt. Starttiin olen tyytyväinen, kun siinä on ollut vähän haastetta.

Hurske ei kokenut tehneensä virheitä, muttei saanut juoksuunsa oikeanlaista virtausta.

– Ei ollut minkäänlaista rytmiä. Juoksin aidan kerrallaan, eikä tullut mitään imua. En päässyt aidoilta oikein ulos mitenkään, Hurske jatkoi.

Rankka pettymys

Hurske, 26, pommitti toissa kaudella yhdeksän 13 sekunnin alitusta. Viime vuonna niitä tuli kaksi ja kauden parhaakseen hän juoksi 12,91.

Kuluvan kauden lukemat ovat toistaiseksi edelliskausia vaisumpia, mutta Hurske ei ole kokenut kesää vaikeaksi.

– Kausi on vielä kesken. En näe, että kauhean hankala on ollut. Keskiarvot ovat aika samanlaisia, Hurske arvioi tilannetta edelliskausiin verrattuna.

Hurske tuntee, että hänen pitäisi kyetä uran parhaiden hetkien rytmiin.

– 13 sekunnin ei pitäisi olla mikään ongelma, Hurske vakuutti.

Se selittää pettymyksen.

– Paskalta, Hurske kertoi kysyttäessä, miltä karsiutuminen tuntuu.

Talvella äkkikäänteitä

Hurske sanoi, ettei hänellä ole terveyshuolia, muttei tehnyt sitä kovin vakuuttavasti.

– Kaikki ihan ok, Hurske ilmoitti.

Hieman myöhemmin hän tuntui vihjaavan jonkinlaiseen vaivaan, kun häneltä kysyttiin, mistä ennätysvauhti kiikastaa.

– En sano, ettei (ennätys 12,78) ole mahdollista. Jos pystyy ehjänä treenaamaan ja voi keskittyä oleelliseen, se on se pääjuttu, Hurske muotoili.

Hurske siirtyi viime syksynä Antti Haapakosken valmennukseen, mutta palasi takaisin Marjukka Suihkon komentoon talven hallikisojen jälkeen.

Lehikoinen pettymyksestä huolimatta motivoituneena

Aitajuoksija Viivi Lehikoinen juoksi Tokion olympialaisten alkuerissä lauantaina uransa toiseksi parhaan ajan 55,67, mutta jäi erässään viidenneksi, aikavertailussa sijalle 21 ja karsiutui ensimmäisenä välieristä kahden sadasosan erolla viimeiseen jatkopaikkaan.

– Tietysti pettynyt fiilis. Jäi taas niin pienestä kiinni ja jossain toisessa erässä olisin päässyt helposti jatkoon, Lehikoinen harmitteli STT:lle.

– 55 ja puolella ei olympialaisissa tällä hetkellä tee hirveesti mitään. Harmittaa. Ensi kerralla pitää juosta kovempaa.

Ennätyksensä 55,42 Lehikoinen juoksi heinäkuun alkupuolella 23-vuotiaiden EM-finaalissa. Sijoitus oli kurjasti neljäs.

Pettymyksistä huolimatta Lehikoisen kausi on ollut kokonaisuudessaan erinomainen.

– Tosi motivoitunut fiilis ensi kaudelle. Tuntuu, että olen jo saavuttanut niin paljon, että haluaisin päästä treenaamaan lisää ja kehittyä paremmaksi, Lehikoinen sanoi mittavasta kehitysharppauksestaan.

– Mutta vielä on kuukausi kisakautta jäljellä. Katsotaan mitä se tuo aidoissa ja sileällä 400 metrillä.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka