Autoritäärinen valmentaminen ja pelolla johtaminen ovat mennyttä aikaa urheilun huipulla. Menestyksen avain on yhteistyö, ja useat urheiluvalmentajat käyvät luennoimassa yhteisöille ja yrityksille yhteen hiileen puhaltamisesta ja tiimityöstä.
Päävalmentaja voi toki olla joukkueen tai ryhmän kasvot ulospäin, mutta menestyksen taustalla on useimmiten monen ihmisen panos. Norjasta kotimaiseen jalkapalloiluun palannut Simo Valakari korostaa, että valmentajien keskinäinen yhteys ja luottamus on olennaista valmentajien kesken, mutta myös suhteessa pelaajiin.
– Joukkueemme muut valmentajat hoksaavat heti, mitä minulta tuleman pitää. Nopea yhteisymmärrys ja sitä seuraava tiimityö ovat avainasemassa päivittäisessä elämänmenossamme, kertoo Valakari, Kuopion Palloseuran miesten liigajoukkueen päävalmentaja.
– Noin se on, vakuuttaa myös KuPSin valmennusryhmään kuuluva Pasi Tuutti.
Valakari uskoo tiimiajatteluun tuloksenteossa.
– Valmentamisessa tarvitaan tiimiajattelua, eikä hierarkkinen valmennusmalli ole tätä päivää, Valakari muistuttaa.
Tuutti sanoo koko valmennusryhmän ajattelevan herkeämättä pelaajien parasta.
– Jalkapallo on pelaajien peli. Me valmentajat teemme aina voitavamme pelaajiemme eteen, Tuutti korostaa.
Valakari kertoo, että valmentajien eteen tulee koko ajan uusia tilanteita. Esimerkiksi pelaajan loukkaantuessa pahoin ollaan heti uusien haasteiden edessä. Yksikään valmentaja ei voi polkea paikallaan.
– Vireessähän se tosin meidät kaikki pitää, kun yksikään päivä ole samanlainen kuin toinen, Valakari sanoo.
Vastuuvalmentajan elämä voi kuitenkin olla tuulista.
– Norjassa valmentaessani minua taputettiin upeasti selkään, kun meni hyvin. Toisenlaisina tuokioina ilmoille tuli äkkiä viesti, että voiko suomalainen sittenkään toimia jalkapallovalmentajana, Valakari kuvaa.
Ihmisten erilaisuus iso oivallus
Joensuun Mailan miesten Superpesis-joukkueen valmentaja ja pelinjohtaja Mikko Korhonen sanoo luottavansa pelaajiinsa ja myös rohkaisevansa näitä omiin ratkaisuihin.
– Olen sanonut pelaajilleni, että jokaisen pitää uskoa omiin intuitioihinsa. Pelaaja saa tehdä yllättäviäkin ratkaisuja itsenäisesti, jos vahvasti niin kokee. Sitten jälkeenpäin on aika pohtia sitä, kuinka asiat menivät, Korhonen kertoo.
Korhonen sanoo, että hänelle on vasta vuosien aikana valjennut ihmisten erilaisuus.
– Minulle on ollut iso oppi ja oivallus se, että ihmiset tosiaan ovat erilaisia toisiinsa nähden. Taito ja haaste on yhdistää erilaisista pelaajista luova ja toimiva kokonaisuus, Korhonen mietiskelee.
Vaikka myös jääkiekkojoukkueessa fysiikkavalmentajana toiminut Korhonen kertookin elämänsä rakentuneen jo pitkään valmentamisen ympärille, hän muistuttaa, että tappio ei vie häneltä identiteettiä.
– Voittoon pyrimme aina, mutta mikään yksittäinen voitto tai tappio ei saa jäädä liiaksi päälle. On aina katsottava asioita pitkäjänteisesti eteenpäin. Muistutan itseäni toistuvasti myös siitä, että valmentaminen on jo itsessään arjen nautintoa, Korhonen kertoo.
Korhonen sanoo, että Mailassa valmentajat puhuvat keskenään valmennusasioista, peleistä ja pelaajista kauan ja hartaasti.
– Meillä on valmentajien koppi, josta kenelläkään ei ole koskaan kiire pois.
Havaintojaan Korhonen on jakanut eri yhteisöille ja yrityksille:
– Kuulun niihin valmentajiin, jotka käyvät luennoimassa yksilön roolista ja tiimityöstä eri yhteisöissä ja yrityksissä, Korhonen kertoo.
Pitkä yhteinen taival tuo luottamusta
Painin vastuuvalmentaja Marko Yli-Hannuksela ja kakkosvalmentaja Juha Lappalainen ovat tunteneet toisensa 1980-luvulta saakka. 1990- ja 2000-luvun alkuvuosina he olivat yhtä aikaa maajoukkueessa.
– Tuttuus helpottaa treenien suunnittelua ja kisa-asioita suunnattomasti. Tiedämme jo puolesta sanasta, mitä toinen aikoo sanoa. Jopa sanoitta voimme lukea toisiamme, Yli-Hannuksela kertoo.
Yhteys Yli-Hannukselan ja Lappalaisen kesken on täyttä totta.
– Siihen kaikki suunnilleen perustuu. Kun olemme tietoisia toistemme ajatuksista ja tekemisistä, se säästää aikaa ja energiaa sekä helpottaa kokonaisuutta, Yli-Hannuksela vakuuttaa.
Luonteella on merkitystä. Kakkosvalmentaja Lappalainen on mukautuvainen, mutta ei pehmeä. Hän pystyy mainiosti menemään mukaan Yli-Hannukselan suunnitelmiin. Lappalainen pystyy myös ratkomaan vaikeitakin painillisia asioita.
– Painissa on paljon muuttujia. On reagoitava nopeasti. Turhia ei tarvitse höpistä kummankaan valmentajan, Yli-Hannuksela muistuttaa.
Luottamus on olennaista, Lappalainen toteaa valmentajaystävästään ja itsestään.
– Markolla ja minulla on sataprosenttinen luotto toistemme tekemisiin. Yhteistyömme on sujunut loistavasti aina, Lappalainen korostaa.