Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Naisten jalkapalloliiga kaipaa omaa Manchester Unitedia – "Ilman muuta Turku, Vaasan seutu ja Oulu tarvitsisivat liigajoukkueen"

Jalkapallon Kansallisessa liigassa pelaava PK-35 Vantaa harjoituksissa Myyrmäen jalkapallostadionilla päävalmentaja Jari Väisäsen johdolla. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Antti Salmensaari / STT

Jalkapallon naisten liigakartalta pyyhkiytyivät toissa kaudella pois Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa, viime kauden päätteeksi TPS:n mukana meni Länsi-Suomi. Tilalle ovat nousseet helsinkiläiset HPS ja PK-35, sekä yhden kauden Ykkösessä käväissyt menestysseura PK-35 Vantaa. Lauantaina alkavan Kansallisen liigan kymmenestä joukkueesta kuusi on pääkaupunkiseudulta.

– Mielestäni se ei ole ihanteellinen tilanne, että liiga keskittyy ja polarisoituu pääkaupunkiseudulle. Jos mietimme farmiseuraa, niin meille lähin seuraavan tason joukkue on kakkosdivarissa. Se ei ole lähellä edes naisten Ykkösen joukkueita. Toivoisin, ettei liikaa mene pääkaupunkiseutupainotteiseksi, miettii KuPSin päävalmentaja Ollipekka Ojala.

Vuosikaudet PK-35 Vantaata valmentanut Jari Väisänen on kollegan kanssa samoilla linjoilla. Hänen joukkueensa nousi Ykkösestä takaisin suvereenisti, mutta Väisänen muistuttaa liiganousun haasteista.

– On se mielestäni harmi. Ilman muuta esimerkiksi Turku, Vaasan seutu ja Oulu tarvitsisivat liigajoukkueen. Luulen, että Turku pääsee tuolta jaloilleen, mutta muilla voi olla vaikeuksia. Se ei ole niin helppoa tulla takaisin. Toivon, että näistä saataisiin taas liigajoukkueita, Väisänen sanoo.

Miesten huippuseurat halutaan mukaan

Uhkaan maakuntien pelaajapolun näivettymisestä on Palloliitossa jo reagoitu. Naisten ja tyttöjen jalkapallon valtakunnallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn varmistamiseksi käyttöön on tulossa Länsi-Euroopasta vaikutteita saanut "fast track -malli". Sen toivotaan kannustavan seurarakenteensa jo miesten puolella juurruttaneita seuroja lähtemään mukaan myös naisten huippujalkapalloon. Mallin avulla nousua ei tarvitse tavoitella alasarjoista, vaan mukaan pääsisi jo Ykkösestä.

– Jalkapallo naisten lajina kehittyy myös sitä kautta, kun miesten jalkapalloon erikoistuneet seuraorganisaatiot näkevät sen kasvupotentiaalin. Mikäli heillä on intressiä hakea kasvua myös naisten puolella, niin mallin kautta on mahdollisuus tarjota tiettyjen taloudellisten ja urheilullisten kriteerien täyttyessä ajokaistaa naisten Ykköseen, sanoo Palloliiton naisten jalkapallon kehityspäällikkö Heidi Pihlaja.

Pihlajan mukaan toissa kaudella Englannin naisten Superliigan suurseura Manchester United nousi vastaavan mallin kautta vuodessa ykkösen voittajana liigaan.

– Meidän seuraorganisaatiomme eivät ole ihan tuon kokoisia, mutta siinä on samaa analogiaa, miksi tämä tehdään. Tietysti toivotaan ja nähdään tärkeänä, että tällaisten joukkueiden tavoite on liigassa ja siellä menestymisessä, Pihlaja sanoo.

Ensimmäinen seura voisi päästä mallin kautta naisten Ykköseen aikaisintaan 2023 ja nousta Kansalliseen liigaan kaudeksi 2024.

Mestaruusjunaan riittää kyytiläisiä

Viime kaudella Suomen cupin ja liigan voittanut tuplamestari Åland United jakaa alkavan kauden menestyspaineet merkittävästi vahvistuneen Kuopion Palloseuran kanssa, mutta myös esimerkiksi espoolainen Honka uskaltautui sanomaan mestaruushaaveensa ääneen.

Kokenut Väisänen ei näe, että sarjan 50-vuotisjuhlakaudella mestaruudesta kisaisivat vain ennakkosuosikit.

– Jos ei välttämättä lähde heti kulkemaan, niin ei se aina niin helppoa ole kääntää kurssia. Paineet ovat näille kahdelle kovat, kaikki odottavat heiltä menestystä. Laittaisin (Hongan lisäksi) HJK:n, TiPSin ja meidätkin mukaan siihen. En missään nimessä sano, että mestaruustaistosta tulee kahden kauppa, Väisänen aprikoi.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka