Tiedätkö missä ja milloin ennakkoäänet lasketaan? Entä mitä tarkoittaa suhteellinen vaalitapa? Kymen Sanomien vaalitietopaketti vastaa muun muassa näihin kysymyksiin.
Ennen vaaleja kuulee usein sanottavan, että äänestäminen on kansalaisvelvollisuus. Äänestäminen on oikeus. Näin toteaa perustuslakikin: jokaisella 18 vuotta täyttäneellä Suomen kansalaisella on oikeus äänestää eduskuntavaaleissa.
Vaalit ovat yksi demokratian toteutumisen lähtökohdista. Jokaisella äänestäjällä on käytössään sama äänimäärä eli yksi ääni. Äänestäjä äänestää vaaleissa suoraan henkilöä, jonka haluaa tulevan valituksi.
Vaaliviranomainen tai kukaan muukaan ei saa tietää, ketä äänestäjä on äänestänyt eli vaalit ovat salaiset. Lisäksi äänestämispaikalla on aina läsnä vaaliviranomaisia takaamassa vaalien luotettavuutta ja vaalisalaisuuden toteutumista.
Eduskuntavaaleissa voi äänestää oman vaalipiirinsä ehdokasta.
Runsaasti ennakkoäänestyspaikkoja
Ennakkoäänestäminen alkaa keskiviikkona 22. maaliskuuta ja päättyy tiistaina 28. maaliskuuta.
Äänestäjä voi valita vapaasti, äänestääkö ennakkoon vai varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina 2. huhtikuuta. Ennakkoäänestyspaikat ja niiden aukioloajat voi katsoa kunnittain oikeusministeriön sivuilta. Sivuilla näkyvät myös vaalibussien aikataulut ja pysähdyspaikat.
Ennakkoon voi äänestää millä tahansa ennakkoäänestyspaikalla Suomessa tai ulkomailla. Ulkomailla ennakkoäänestys järjestetään 22.–25. maaliskuuta. Ulkomailla voi äänestää paitsi siellä pysyvästi oleskeleva, myös opiskelemassa tai lomamatkalla olija.
Kotkassa ennakkoäänestyspaikkoja ovat pääkirjasto, Karhulan uimahalli ja Karhuvuoren koulu. Lisäksi vaalibussi kiertää neljänä päivänä eri puolilla kaupunkia.
Haminassa voi äänestää ennakkoon pääkirjastossa tai vaalibussissa, joka on liikkeellä kolmena ennakkoäänestyspäivänä.
Pyhtäällä ennakkoäänestyspaikka on Huutjärven kirjastossa. Vaalibussi kiertää torstaina 23. maaliskuuta.
Virolahdella ennakkoäänestyspaikka on kirjasto. Vaalibussi on liikkeellä torstaina 23. maaliskuuta. Miehikkälässä voi äänestää ennakkoon kunnanvirastossa tai vaalibussissa keskiviikkona 22. maaliskuuta.
Näin äänestät ennakkoon
1. Ota mukaan henkilöllisyystodistus. Henkilöllisyystodistukseksi äänestäessä käyvät poliisin myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti tai muu vastaava kuvallinen asiakirja.
2. Esitä äänestyspaikalla henkilöllisyystodistuksesi vaalivirkailijalle, jolta saat äänestyslipun.
3. Merkitse äänestyskopissa äänestyslipussa olevaan ympyrään valitsemasi ehdokkaan numero. Ehdokaslistat ovat nähtävillä kopissa. Siellä on myös kynä. Älä tee äänestyslippuun mitään muita merkintöjä.
4. Taita äänestyslippu siten, että numero ei jää näkyviin.
5. Vie äänestyslippu taitettuna vaalivirkailijan luo.
6. Virkailija leimaa äänestyslipun.
7. Laita leimattu äänestyslippu virkailijan antamaan ruskeaan kirjekuoreen.
8. Sulje kuori liimaamalla ja anna se virkailijalle.
9. Vaalivirkailija merkitsee äänioikeusrekisteriin, että olet äänestänyt. Virkailija tulostaa lähetekirjeen, jonka allekirjoitat.
10. Myös virkailija allekirjoittaa kirjeen.
11. Virkailija sulkee lähetekirjeen ja vaalikuoren keltaiseen lähetekuoreen. Tämä kuori postitetaan oman kunnan keskusvaalilautakunnalle.
12. Voit poistua ennakkoäänestyspaikalta.
Ennakkoäänet lasketaan varsinaisena vaalipäivänä
Keskusvaalilautakuntaan saapumisen jälkeen lähetekuori avataan ja keskusvaalilautakunta tarkastaa lähetekirjeestä, kuka on äänestänyt. Tämän jälkeen vaalikuori jää odottamaan varsinaista vaalipäivää, jolloin se avataan.
Kunnista saapuneet ruskeat vaalikuoret saa avata ja ennakkoäänten laskemisen aloittaa varsinaisena vaalipäivänä aikaisintaan kello 10.
Ennakkoäänet pyritään laskemaan siten, että niiden tulos olisi valmis vaalipäivänä kello 20:een mennessä. Tätä ennen vaalipiirilautakunnat eivät saa antaa mitään tietoja laskennan edistymisestä laskentapaikan ulkopuolelle.
Varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina 2. huhtikuuta vaalihuoneistot avataan kello 9 ja suljetaan kello 20.
Jos äänestyspaikalla kuitenkin on iltakahdeksalta jonoa, saavat kaikki kello 20:een mennessä paikalle tulleet äänestää.
Vaalipäivänä saa äänestää vain omassa äänestyspaikassaan, joka kerrotaan postitse tulleessa äänioikeusilmoituksessa. Äänioikeusilmoitusta ei tarvitse ottaa mukaan äänestyspaikalle.
Vaalien tuloksen laskeminen
Vaalihuoneistojen sulkemisen jälkeen alkaa varsinaisena vaalipäivänä annettujen äänten laskenta. Vaaliuurna avataan ja siinä olevat äänestysliput lasketaan. Kunkin ehdokkaan äänimäärä merkitään vaalipöytäkirjaan.
Kun vaalihuoneiston äänet on laskettu, vaalilautakunta ilmoittaa ehdokkaiden äänimäärät keskusvaalilautakunnalle. Keskusvaalilautakunta puolestaan välittää tulokset oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän keskitettyyn laskentajärjestelmään.
Äänestysliput sinetöidään pakettiin. Ne toimitetaan vaalipiirilautakunnalle, joka aloittaa seuraavana päivänä äänestyslippujen tarkastuslaskennan.
Ennakkoäänien tulos julkistetaan varsinaisena vaalipäivänä kello 20.
Varsinaisena vaalipäivänä annettujen äänten laskennan valmistumisessa on eroja äänestysalueittain. Vaalien alustava tulos on selvillä yleensä samana iltana kello 23:een mennessä. Suurimpien vaalipiirien, kuten Uudenmaan, ääntenlaskenta voi kestää myöhempään.
Vaalien tulos vahvistetaan keskiviikkona 5. huhtikuuta. Silloin vaalipiirilautakunta kokoontuu ja kirjoittaa valtakirjat uusille kansanedustajille.
Mikä suhteellinen vaalitapa?
Suomen eduskuntavaaleissa äänestäjä äänestää samalla niin ehdokasta kuin puoluetta. Käytössä on suhteellinen vaalitapa. Oikeusministeriö määrittelee sen seuraavasti:
– Jokainen puolue tai muu ryhmittymä saa sen määrän edustajia kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. Jos esimerkiksi puolue saa annetuista äänistä esimerkiksi noin 20 prosenttia, sen tulisi saada myös noin 20 prosenttia jaettavina olevista edustajanpaikoista.
Suomessa suhteellisen vaalitavan laskennassa käytetään belgialaisen matemaatikon Victor D'Hondtin kehittämää menetelmää. Menetelmän vuoksi on mahdollista, että henkilökohtaisten äänten suuri määrä ei aina riitä ehdokkaan läpimenoon. Myös oman puolueen pitää menestyä.
Eduskuntaan valitaan joka neljäs vuosi 200 kansanedustajaa. He edustavat Suomen kansaa valtiopäivillä.
Eduskunta säätää lakeja ja päättää valtion taloudesta. Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti ja valtioneuvosto eli hallitus. Hallituksen jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.
Lähivuosina äänestämiseen tulee runsaasti tilaisuuksia. Vuonna 2024 äänestetään presidentinvaalissa ja eurovaaleissa. Vuonna 2025 ovat vuorossa alue- ja kuntavaalit. Vuodelle 2026 ei ole tiedossa säännönmukaisia vaaleja, ja vuonna 2027 ovat seuraavat eduskuntavaalit.
Lähde: vaalit.fi, oikeusministeriö