Vaalit | Yli puolet Etelä-Kymenlaakson ehdokkaista ei rankaisisi kannabiksen käytöstä: "Ajan ja rahan hukkaamista"

Yli puolet eteläkymenlaaksolaisista vaalikoneeseen vastanneista eduskuntavaaliehdokkaista kannattaa kannabiksen rangaistavuudesta luopumista.

Eteläkymenlaaksolaisista ehdokkaista 58 prosenttia on valmis luopumaan kannabiksen käytön rangaistavuudesta. Nykyisen linjan kannalla on 42 prosenttia eli heidän mielestään rangaistavuudesta ei pidä luopua.

Vastausvaihtoehdot olivat: täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, en osaa vastata, jokseenkin eri mieltä ja täysin eri mieltä. Ehdokkaista kukaan ei valinnut en osaa vastata -vaihtoehtoa.

Mediatalo Keskisuomalaisen ja Punamusta Median lehtien yhteiseen vaalikoneeseen vastasi 26 Etelä-Kymenlaakson ehdokasta Kotkasta, Haminasta, Pyhtäältä ja Miehikkälästä. Näistä kunnista ja Virolahdelta kevään eduskuntavaaleissa on yhteensä 34 ehdokasta.

Päihteidenkäyttö on sairautta, ei rikollisuutta

Väitteen kanssa täysin samaa mieltä on 31 prosenttia eli 8 vastaajaa. Rangaistavuuden poistamiseen on erilaisia perusteluja. Yksi on se, etteivät huumeiden käyttäjät ole rikollisia vaan heillä on päihderiippuvuus, joka on sairaus. Lisäksi vastauksissa tulee esille tarve parantaa hoitoon ohjausta ja päihderiippuvuuksien hoitoa.

– Käyttäjäportaan rankaiseminen ei vähennä, eikä juuri ennaltaehkäise käyttöä. Poliisin ja oikeuslaitoksen resurssien käyttäminen käyttäjien rangaistusprosesseihin on ajan ja rahan hukkaamista. Siksi siitä on järkevää luopua. En kuitenkaan kannata kannabiksen laillistamista, perustelee kotkalainen Sami Virtanen (sd.).

– Niin kauan kuin kannabis on laitonta ja siitä tulee rangaistuksia, niin kauan se pysyy piilossa ja siitä ei uskalleta puhua. Ei siis rangaistuksia vaan hoitoonohjausta ja aitoa kohtaamista, vastaa kotkalainen Arja Tauria-Huttunen (vas.).

Petri Pietiläisen (vihr.) mukaan maailmalta saatujen kokemusten mukaan rangaistavuudesta luopuminen olisi järkevää.

– Tutkimus tukee sitä, ettei kannabis ole edes yhtä vaarallinen kuin alkoholi tai tupakka, eikä pitkään hellitty porttiteoria kannabiksesta kovempiin huumeisiin pidä paikkansa. Tarvitsemme lisää välittämistä eikä rangaistuksia yhteiskuntaamme, Pietiläinen toteaa.

Valta kuuluu kansalle -puolueen kotkalaisehdokas Pauli Puustinen toisi kannabiskahvilat katukuvaan, jolloin hänen mielestään kaikki puheet huumeiden käyttöhuoneista voitaisiin lopettaa. Puustinen kannattaakin kannabiksen laillistamista.

– Ongelmakäyttöön, aivan kuten alkoholinkin kohdalla, pitäisi tarjota joka tapauksessa tukea ja apua, Puustinen sanoo.

Myös kotkalaiset Andrey Golubinskiy (skp.), Emmi Inberg (vas.), Joona Mielonen (vas.) ja Michael Pounds (vihr.) ovat täysin samaa mieltä rangaistavuudesta luopumisesta.

Jokseenkin samaa mieltä kannabiksen käytön rangaistavuuden luopumisesta on 27 prosenttia eli 7 vastaajaa.

– Alkoholin aiheuttamat ongelmat aiheuttavat valtiolle huomattavasti isompia kustannuksia. Ei siitäkään ihmistä rangaista. Jos ihminen vahingoittaa (vain) itseään, eikö se ole jo rangaistus? kotkalainen Marianne Bruce (kd.) miettii.

Pyhtääläisehdokas Aleksi Kurki (kok.) kehottaa siirtymään tarkastelemaan huumeiden aiheuttamia ongelmia.

– Niihin ei välttämättä paras keino ole rangaistukset vaan hoito, Kurki sanoo.

Myöskään miehikkäläläinen Tomi Tulkki (lib.) ei näe rangaistusten poistavan päihdeongelmia.

Haminalainen Katja Andrejev (vihr.) säilyttäisi huumeiden oston ja myynnin rangaistavana, mutta käytön rangaistavuudesta voitaisiin hänen mielestään luopua.

– Hoitoon hakeutuminen olisi helpompaa. Asiantuntijoiden ja tutkijoiden lausunnot tukevat tätä suuntausta, Andrejev toteaa.

– Mietojen huumeiden maahantuloa on lähes mahdoton sataprosenttisesti estää, joten olisiko tässä hyvä verotulojen lisäys tulevaisuudessa? pohtii kotkalainen Sami Ristiniemi (kok.).

Pyhtääläisen Sakari Peltolan (vl.) mielestä valtion ei tule puuttua siihen, mitä aineita aikuinen ihminen kehoonsa laittaa.

– Holhousyhteiskunta johtaa aina aikuisten lapsellistumiseen ja siihen, että he eivät osaa enää ottaa vastuuta itsestään tai muista, Peltola sanoo.

Myös haminalainen Jalle Niemelä (liik.) on jokseenkin samaa mieltä rangaistavuudesta luopumisesta.

Rangaistuksia ei pidä poistaa

Täysin eri mieltä kannabiksen käytön rangaistavuuden luopumisesta on 31 prosenttia eli 8 vastaajaa.

– Se lisäisi takuuvarmasti vain huumeiden käyttöä ja olisi portti kovempiin huumeisiin. Kymenlaakso on maamme johtavia huumeiden käytön alueita jo nyt. Näin kertovat jätevesitutkimukset. En haluaisi menettää nykyistä nuorta sukupolvea huumeille, vastaa kotkalainen Mikko Almgren (kd.).

Pyhtääläinen Riikka Turunen (kesk.) on huolissaan nuorten päihdemyönteisyyden lisääntymisestä.

– Rangaistavuus voi osaltaan ehkäistä osaa nuorista käyttämästä huumeita, Turunen sanoo.

Kotkalaisen Sami Lehtimäen (liik.) mukaan kannabiksen käyttö aiheuttaa paljon ongelmia.

– Mielestäni käytön salliminen ei ainakaan vähentäisi niitä, Lehtimäki toteaa.

Kotkalainen Sirpa Paatero (sd.) perustelee kielteisen kantansa rangaistusten poistamiseen toteamalla suomalaisen päihde- ja huumausainepolitiikan toimineen ajatuksella, että myynti, välittäminen, käyttö ja hallussapito on laitonta.

Täysin eri mieltä käytön rangaistavuuden poistamisesta ovat myös kotkalaiset Johanna Hasu (kok.), Juho Eerola (ps.), Samuli Sibakoff (ps.) ja haminalainen Antti Pakkanen (ps.).

Kolme vastaajaa oli jokseenkin eri mieltä kannabiksen käytön rangaistavuudesta luopumisesta. Kotkalainen Sari Koskela (liik.) ja haminalainen Nina Peltonen (sd.) eivät perustelleet kantaansa.

– Käyttö tulisi sallia ainoastaan lääkinnällisistä syistä tai valvotuissa käyttöhuoneissa, perustelee vastaustaan kotkalainen Johan Bardy (r.).

Ehdokkaiden osuuksista eri vastauksiin tulee yhteensä 101 prosenttia. Tämä johtuu lukujen pyöristämisestä.