Äänten laskennassa numeroita joudutaan ajoittain tulkitsemaan. Vaikeimmissa tapauksissa keskusvaalilautakunta ratkaisee, hyväksytäänkö vai mitätöidäänkö ääni.
Eduskuntavaaliehdokkaat ovat saaneet äänestysnumeronsa. Nyt on äänestäjien vuoro miettiä, minkä ehdokkaan numeron äänestyslippuun raapustaa joko vaalipäivänä tai ennakkoäänestyksessä.
Äänestämisessä on helppo onnistua, mutta on myös monta mahdollisuutta mokata. Kouvolan keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Kari Taskinen (kok.) painottaa, että suurimmat virheet käyvät numeroiden kirjoittamisessa. Tärkeintä on, että lipusta käy selville, ketä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut.
Äänten laskussa numero seitsemän ja yksi ovat hankalimmin tulkittavia.
– Seiskaan merkataan aina poikkiviiva. Ykköseen ei pitäisi tehdä väkästä. Mutta kyllä myös kolmonen sotketaan kahdeksaan sekä viisi ja kuusi keskenään, jos numeroita ei tehdä huolellisesti.
Äänten laskennassa numeroita joudutaan ajoittain tulkitsemaan. Vaikeimmissa tapauksissa keskusvaalilautakunta ratkaisee, hyväksytäänkö vai mitätöidäänkö ääni. Ratkaisuja on haettu jopa hallinto-oikeudesta ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Koululaisille opetettu eri tavoin numeroiden kirjoitusta
Numero seitsemän ongelma juontuu kouluopetuksen linjauksiin.
Opetushallitus käytti vuosina 2004–2016 numeron seitsemän mallinumerona tietokoneen tyylistä 7:ää. Vasta vuoden 2016 uudessa opetussuunnitelmassa numeroiden yksi ja seitsemän kirjoitustapa palautettiin vanhaan merkintätapaan: ykkönen on aavistuksen oikealle kallistuva pystyviiva ja seitsemään merkitään poikkiviiva.
Muutoksen syynä olivat ongelmat numeroiden tulkinnassa. Suomalaisia oli opetettu kirjoittamaan ykkönen joko palkilla tai ilman palkkia äänestäjän koulunkäynnin ajankohdasta riippuen.
Numeroiden kirjoitusohje on näkyvillä äänestyskopissa.
– On todella ikävää äänestäjälle ja ehdokkaalle, että ääniä joudutaan hylkäämään, koska numerot on kirjoitettu epäselvästi, Kouvolan keskusvaalilautakunnan sihteeri Päivi Sandås sanoo.
Äänestyslippuun vaaditaan leima
Äänestäjän pitäisi myös keskittyä kirjoittamaan ehdokkaan numero avatussa äänestyslipussa olevan ympyrän keskelle ilman mitään muita merkintöjä.
Jotta ääni hyväksytään, suljetun lipun päällä pitää olla vaalivirkailijan lyömä virallinen leima ennen kuin lippu pudotetaan vaaliuurnaan.
Jos äänestäjä kirjoittaa äänestyslippuun väärän tai sotkuisen merkinnän, oikeusministeriö ohjeistaa, että vaalivirkailijalta voi pyytää uuden äänestyslipun. Silloin pilalle mennyt lippu revitään vaalivirkailijan nähden.
KHO tulkinnut vaalilakia
Tosielämässä tulkinta hyväksytystä äänestyslipusta on ohjeistusta laveampi. Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen kertoo, että ministeriön vaalipiirilautakunnille lähettämissä ohjeissa on referoitu kuutta korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ratkaisua.
– Vuosien saatossa KHO on tehnyt useita ratkaisuja, mitä merkintöjä äänestyslipussa joko hyväksytään tai hylätään. Ratkaisuja noudatetaan edelleen.
Jääskeläisen mukaan äänten laskennassa noudatetaan ensisijaisesti lakia. Jos laista ei löydy ratkaisua, katsotaan, onko korkein hallinto-oikeus linjannut asiaa.
– Ainoastaan tuomioistuimilla on Suomessa oikeus tulkita lakia. Kun KHO tulkitsee, ratkaisu on käytännössä sama kuin laki.
Äänestäjä voi mokata vaalisalaisuuden
Korkein hallinto-oikeus päätti vuonna 1973, että äänestyslipun kääntöpuolelle merkitty numero hyväksytään.
– Ohjeen mukaan numeron pitää olla ympyrässä ja lippu taittaa, jotta kukaan muu kuin äänestäjä ei näe numeroa. Valitettavasti kaikki eivät vieläkään ymmärrä, että tällä yritetään säilyttää vaalisalaisuutta, Jääskeläinen sanoo.
Toisessa ratkaisussa KHO hyväksyi sellaisen äänestyslipun, jossa äänestäjä oli ensin yliviivannut numeron ja kirjoittanut viereen toisen numeron.
– Ratkaisu käy järkeen, kunhan numerosta ilmenee, mitä ehdokasta tarkoitetaan.
TJ-merkintä mitätöi äänestyslipun
Kolmannessa ratkaisussa KHO linjasi äänestyslipun mitättömäksi, kun ehdokkaan numeron lisäksi lippuun oli tehty merkintä TJ.
– Siinä oli varmaankin joku varusmies pilaillut. Lipussa ei saa olla ylimääräistä merkintää.
Neljännessä ratkaisussaan korkein hallinto-oikeus päätti, että äänestyslippu oli mitätön, kun äänestyslipun ympyrään selvästi merkatun numero 2:n eteen oli tehty kaksi muuta merkintää.
– Niitä ei voitu tunnistaa kirjaimiksi eikä numeroiksi eikä ilmennyt, mitä merkinnät tarkoittavat. Lippu oli tietenkin mitätön.
Viidennessä ratkaisussa KHO hyväksyi äänestyslipun, jossa ehdokkaan numero oli kirjoitettu kääntöpuolelle.
– Numero oli samalla puolella kuin vaalilautakunnan leima eli leiman lyöjä on saattanut nähdä numeron. Kyse oli äänestäjän virheestä, mutta oikeus hyväksyi lipun.
Kuudennessa ratkaisussa KHO hyväksyi merkinnän 32:-
– Päätös annettiin vuonna 2001 eli markka-aikana. Siihen aikaan summan perään saatettiin merkitä kaksoispiste ja lyhyt viiva. KHO katsoi, että kyse ei ollut asiattomasta merkinnästä, Jääskeläinen kertoo.
"Ei kannata ottaa riskiä mitätöinnistä"
Jääskeläisen mukaan äänestyslippu hyväksytään silloin, jos numeron lisäksi kirjoitettu muu merkintä vahventaa äänestäjän valintaa.
– Jos numeron perään kirjoittaa pisteen tai numeron alleviivaa, merkintä yleensä hyväksytään. Hymiöt, kukkaset ja tsemppausviestit johtavat aina äänen mitätöintiin.
Äänestyslippu voidaan hyväksyä myös silloin, jos numeron lisäksi on kirjoitettu selvästi sen ehdokkaan nimi, johon numero viittaa.
– Ei kuitenkaan kannata ottaa riskiä, että ääni todetaan mitättömäksi muun kirjoituksen tai piirtämisen vuoksi.
Vaalilain mukaan äänestyslippu mitätöidään esimerkiksi silloin, jos vaalikuoressa on useampi äänestyslippu tai jotain muuta tavaraa. Myös asiaton merkintä johtaa hylkäykseen.
Vaalikopissa pitää käyttää oikeusministeriön painattamaa äänestyslippua.
Juttua on korjattu 5.3. kello 20.58.: Ehdokkaat ovat jo saaneet äänestysnumeronsa. Jutussa kerrottiin ensin, että numerot tulevat ensi viikolla.
Eduskuntavaalien kotimaan ennakkoäänestys järjestetään 22.–28. maaliskuuta 2023. Vaalipäivä on 2. huhtikuuta.