Jukka Kärri istutti kuusia tonttinsa suojaksi 40 vuotta sitten, ja puiden muotoilusta tuli rakas harrastus – Komea kartiokuusikko kerää nyt ohikulkijoiden katseita

Jukka Kärrin istuttamat puut ovat päätyneet vuosien varrella myös kotialbumeihin. Kuuset ovat esteettisiä, mutta niillä on lisäksi ekologinen merkityksensä luontokappaleille.

Kuusia on viitisenkymmentä noin 700 neliön alueella. Pituudet ovat reilusta metristä noin viiteen, suurin osa ulottaa latvansa arviolta neljän metrin korkeuteen.

Lappeenrannan Harapaisissa sijaitsevista puista näkee, että niihin ja erityisesti muotoihin on käytetty aikaa ja tuumailua. Vallitseva muoto on kartiomainen.

– Kaikki ovat luonnonkuusia. Kaverin maapohjalta, jossa menee maakaasulinja, aikoinaan siirrettyjä, kertoo Jukka Kärri.

Kärrin kuusisto on kerännyt naapuruston ja ohikulkijoiden katseita jo vuosikymmenien ajan. Tonttia sivuavan voimalinjan alla kasvavat puut vetävät katseen väistämättä puoleensa.

Jos mielikuvituksen päästää valloilleen, voi kartiokuusissa nähdä Muumipeikosta tutun Mörönkin piirteitä.

Kaikki lähti näkö- ja pölysuojasta

Ensin pitää mennä alkuun.

Piti saada näkö- ja pölysuojaa.

Jukka Kärri

– Talo on rakennettu 1979. Tuossa oli silloin avointa peltoa, Kärri kertoo ja viittoo läheisen marketin suuntaan.

Liikennemäärät olivat tuolloin pienempiä, mutta liikennettä talon lähellä oli yhtäkaikki runsaasti.

– Piti saada näkö- ja pölysuojaa, Kärri kertaa alkuperäistä motiivia, joka on ajankohtainen tänäkin päivänä.

Kuuset istutettiin 1980-luvun alkuvuosina. Tarkalleen ottaen ensimmäiset kuuset istutettiin silloin. Puut ovat vuosikymmenien aikana kasvaneet ahkerasta leikkauksesta huolimatta, ja osa alkuperäisistä puista on jo päätynyt jatkokäyttöön, uusia on istutettu joukkoon sopiviin väleihin. Valtaosa kuusista on kuitenkin alkuperäisiä.

Kuusi on kiitollinen puu, sen saa muotoon, muttei haluamaansa.

Jukka Kärri

Koska kyseessä on voimalinjan alunen, ei puita voi päästää kasvamaan voimiensa mukaan. Jos puita ei olisi leikattu, olisi kartiokuusimetsikön tilalla nyt tukkimetsä.

– Ei niitä montaa vuotta leikkaamatta voi linjan alla pitää.

Itse leikkaaminen muotoon alkoi vailla suunnitelmaa, ja on jalostunut vuosikymmenien aikaan.

Tässä vaiheessa Kärrille on syytä antaa vastuuvapauslauseke. Linjaa hallinnoiva voimayhtiö Fingrid on tietoinen puista.

– Fingridin metsäinsinööri kävi kesällä, katsoi tuota yhtä vähän korkeampaa puuta ja totesi, että et sinä sitä linjaan asti päästä.

Puut ovat myös päätyneet vuosien varrella kotialbumeihin.

– Venäläiset naiset ottivat kuvia toisistaan kuusten seassa. Suomalaiset ovat keskittyneet enemmän kuvaamaan vain puita.

Kärri on myös kertonut harrastuksestaan kulkijoille, jos nämä ovat intoontuneet siitä kyselemään.

Puut ovat esteettisiä, mutta niillä on ekologinen merkityksensä myös luontokappaleille. Lintujen kuhina puissa ja niiden juurella on Kärrin mukaan kova etenkin keväisin

– Syötän lintuja. Puut ovat hyvä suojapaikka talvilinnuille.

Muitakin taajamaluonnon eläviä suojapaikka on vetänyt puoleensa, ja esimerkiksi siilejä on kuusten katveessa runsaasti kesäaikaan.

– Cityrusakoita on näkynyt, sitten tulee citykettuja ja sitten ärähtää Kajo, Kärri kertoo, ja vilkaisee talonkulmalla aitauksessaan rauhallisesti touhua katsovaa karjalankarhukoiraa.

Leikkaus on jokavuotinen savotta, jonka jälki on aina erinäköistä

Leikkaus on jokavuotinen työmaa, mutta ei missään mielessä vastenmielinen. Paras aika on vuosikymmenien kokemuksen mukaan pari viikkoa juhannuksen molemmin puolin. Liian aikainen leikkaus innostaa puut kasvattamaan vain uutta vuosikasvua, joten liian hätäinen ei kannata olla.

Kotiarboristi kehuu kuusen ominaisuuksia: ne kun eivät ole leikkaamisesta moksiskaan.

– Ei ole yhtään kuusta vielä kuollut. Ei kun samperi, tuo on kuollut.

Katse kääntyy koira-aitaukseen, jonka kupeessa metrinen puu on kuolleena keltaisen väreissä. Se siirrettiin paikalleen viime kesänä antamaan Kajolle suojaa.

– Siirsin sen liian isona, ja viime kesän kuivuus oli liikaa. Sitä ei toki ole leikattu.

Johtopäätös on selvä: kuuset eivät ole leikkaamisesta moksiskaan.

Itse leikkaus tapahtuu pitkävartisella pensasleikkurilla, joka yltää kartiokuusien latvoihin saakka. Muutamassa korkeimmassa on pitänyt turvautua tikkaisiin ja kiivetä kohti latvaa.

Maaperässä on potkua, Kärri kuvaa kasvua voimalliseksi. Toinen huomio vuosien varrelta on, että mitä enemmän vuosia kertyy, sen pitempi työ leikkaus on.

– Ei se oikeasti ole edes aikaavievää hommaa. Tämä on harrastus. Hienoa on se, että jokainen puu on erinäköinen. En ole sitä yrittänyt, niin siinä on käynyt.

Myös poistettavaksi joutuvien puiden loppukäyttö on selvä. Saunan kiukaaseen tai takkaan lämpöä tuomaan. Kärri tosin arvelee, että energiaa kuluu enemmän klapien tekemiseen kuin lopputuotteesta saatavaan energiaan.

– Leikatut puut ovat tyveltä niin tiheitä, että joutuu oikeasti tekemään töitä, ennen kuin pääsee puun juurelle sahaamaan.

Kartiokuusi on leikattu, joulukuuset puolestaan luonnon muotoilemia

Puut ovat aina olleet osa Kärrin elämää. Työuransa mies teki insinöörinä mekaanisessa metsäteollisuudessa, harrastuksena on myös puutöiden tekeminen, ja jo edesmennyt veli työskenteli puuseppänä.

Hän on myös kantavia voimia Lappeen Riennon myymissä joulukuusissa, mutta siihen eivät kotikuuset liity millään tavalla. Talkootyönä myytävät kuuset kaadetaan voimalinjalta nekin.

– Seitsemän kilometriä tuohon suuntaan, heilahtaa käsi.

Joulukuuset ovat aitoja luonnonkuusia, niitä ei leikellä millään tavalla. Siitä syystä kotikuusetkaan eivät joulukuusiksi päädy.

– Olisi tylyn näköistä, jos joulukuuset olisivat kaikki samannäköisiä. Minulle joulukuusi on sen näköinen, miksi luonto sen kasvattaa.

Pihan valtapuuna on kuusi, mutta löytyy tontilta vaahteraa, koivua, mäntyä ja sembramäntyä, sekä omenapuita.

Koivuja oli enemmänkin, Kärri kaatoi isoiksi köntyksiksi kasvaneet koivut pois.

– En jaksanut sitä lehtien haravoimista.

Lempipuuta puolestaan on turha arvailla.

Mies kuvaa itseään puuhaajaksi, jotain pitää aina olla työn alla. Siihen soveltuu hyvin kuusien kanssa puuhailu.

– Kuusi on kiitollinen puu, sen saa muotoon, muttei haluamaansa. Kyllähän harrastuksia pitää olla, tässä näkee vielä jälkensä.

Mainos: Etelä-Suomen Puumarket

Mainos: Etelä-Suomen Puumarket

Tarvetta terassitarvikkeille? Tältä yrittäjäkaksikolta löytyy!

Mainos: Kymen Sanomat

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka