Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Kuinka omassa arjessaan voisi ottaa ympäristön paremmin huomioon? – Kestävyyspaneeli haastaa kotkalaiset pohtimaan kestävyysmurrosta kuvin ja sanoin

Lokakuussa Merikeskus Vellamossa pääsee perehtymään kestävyysmurrokseen työpajassa ja näyttelyssä.

Kestävyysmurros voi näkyä monella tapaa tavallisen ihmisen arjessa. Kestävyyspaneeli tuo tätä teemaa esille Merikeskus Vellamossa lokakuussa. Arkistokuva. Kimmo Seppälä

Krista Kierikka

Mitä kestävyysmurros tarkoittaa? Kuinka se näyttäytyy tavallisen ihmisen arjessa? Lokakuussa näitä asioita pääsee pohtimaan Kotkassa Merikeskus Vellamossa. Kestävyyspaneelin järjestämä Tarinoita kestävyysmurroksesta -näyttely ja työpaja pyrkivät herättämään ajatuksia siitä, kuinka omasta arjestaan voisi tehdä kestävämpää.

Kestävyyspaneelin varapuheenjohtajan, kulttuuriseen kestävyyteen erikoistuneen Turun yliopiston tutkijan ja dosentin Katriina Siivosen mukaan arjessa on monia uudelleen ajattelemisen paikkoja.

– Voi lähteä miettimään vaikkapa kierrätystä, syömistä, oman asunnon lämpötilaa, energiankäyttöä ja autolla ajoa, kertoo Siivonen.

Kestävään kehitykseen vaikuttavat monet asiat samaan aikaan

Kestävyyspaneeli on riippumaton paneeli, jota ylläpitävät Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti Helsus, Suomen Ympäristökeskus Syke ja Luonnonvarakeskus Luke.

– Tehtävämme on tukea ja haastaa valtioneuvoston kansliaa kestävyysasioissa, sanoo Siivonen.

Kestävyyspaneeli pyrkii tarkastelemaan kestävää kehitystä muutenkin kuin pelkästään ilmastokysymysten, biodiversiteettikysymysten tai yksittäisten luonnonilmiöiden kannalta. Siivosen mukaan nämä kaikki ovat mutkikkaita asioita, jotka vaikuttavat toisiinsa.

– Katsomme myös sitä, miten ihmisten on mahdollista toteuttaa muutoksia tavoilla, jotka tuottaisivat ekologisesti kestävämpää maailmaa.

Kestävyysmurroksen pitäisi tapahtua laaja-alaisesti

Kestävyysmurros tarkoittaa sitä, että toisiinsa liittyviä suuria järjestelmiä pyritään muuttamaan siten, että ne olisivat planeetan kantokyvyn mukaisia.

Kestävyyspaneelin viime vuonna julkaisema Kuusi polkua kestävyyteen -julkaisu sisältää suosituksia, joilla pyritään edistämään kestävyysmurrosta Suomessa. Suositusten osa-alueet ovat kestävä ja oikeudenmukainen talous, ruoka ja ravinto, energia, kaupungit ja kaupunkiseudut, luonnon järjestelmät sekä hyvinvointi ja mahdollisuudet.

– Näillä kaikilla alueilla murroksen pitäisi tapahtua yhtäaikaisesti. Se on sekä ymmärryksestä että toiminnasta kiinni, niin yksilötasolla ihmisten toiminnassa kuin eri organisaatioissa, kertoo Siivonen.

Ylikulutus on juurtunut syvälle

Kestävän kehityksen saralla Suomi on maailmanlaajuisessa vertailussa Siivosen mukaan jo valmiiksi hyvä muun muassa koulutuksessa ja sosiaalisessa tasa-arvossa. Parantamisen varaa kuitenkin on edelleen monissa kestävän kehityksen tavoitteissa.

– Suomi on ekologisessa luonnonvarojen käytössä yhtä huono kuin länsimaat yleisesti. Jos katsotaan vaikka ylikulutuspäivää, Suomessa jo huhtikuussa luonnonvaroja on käytetty niin paljon kuin niitä vuosittain uusiutuu. Se on todella huono asia, joka on juurtunut moneen paikkaan yhteiskunnassa, sanoo Siivonen.

Koska ylikulutus on niin syvällä yhteiskunnassa ja kulttuurissa, on Siivosen mukaan vaikea huomata, mitä kaikkea pitäisi muuttaa. Toisaalta muutosta parempaankin suuntaan on tapahtunut.

– Ruokakulttuurissa maailma on muuttunut aika paljon. Suomessakin kiinnitetään huomiota lihansyöntiin. Muutosta tarvittaisiin silti yhä enemmän.

Kotkalaiset voivat lähettää valokuvia arjen muutoksista

Kestävyyspaneeli tuo kestävyysmurrosta esille lokakuussa Tarinoita kestävyysmurroksesta -näyttelyssään, joka on esillä Merikeskus Vellamon Ruuma-tilassa 5.–29.10. Näyttelyssä on mukana Metropolia-ammattikorkeakoulun infograafeja ja Voima-lehdestä tuttuja Häiriköt-päämajan vastamainosteoksia.

Lisäksi kotkalaiset voivat vielä 22.9. asti lähettää omia valokuviaan muutoksista, joita he ovat havainneet omassa arjessaan. Teeman voi ymmärtää hyvin laajasti.

– Haluamme mahdollisimman kattavasti kuvata sitä, mitä kotkalaiset ajattelevat kestävyysmurroksesta, sanoo projektikoordinaattori Erkki Mervaala.

Kuvat pääsevät esille kampanjan virtuaaligalleriaan verkkosivuille ja osa kuvista myös fyysiseen näyttelyyn Vellamoon.

Työpajaan mahtuu mukaan kolmekymmentä osallistujaa

Kestävyysmurrosta käsittelee näyttelyn lisäksi myös kaksituntinen työpaja, joka järjestetään lauantaina 2.10. kello 12 Merikeskus Vellamossa. Työpaja on kaikille avoin ja siihen ilmoittaudutaan etukäteen. Mukaan mahtuu kolmekymmentä henkilöä.

– Järjestämme tapahtuman koronaturvallisesti turvaväleillä, kertoo Mervaala.

Työpajan aikana käsitellään kestävyysmurroksen kuutta eri osa-aluetta kotkalaisten näkökulmasta. Tavoitteena on tuoda esille, miten työpajan osallistujat kokevat nämä murrokset omassa elinympäristössään. Ensimmäinen tällainen työpaja järjestettiin elokuussa Raisiossa.

– Siellä tuli todella mielenkiintoista keskustelua muun muassa ruoasta ja taloudesta, sanoo Mervaala.

Mervaalan mukaan tavoitteena on kuulla, millaisia tunteita ja ajatuksia vaikeankin kuuloiset laajat teemat herättävät kotkalaisissa.

– Toivomme mukaan mahdollisimman sekalaista sakkia. Ei tarvitse olla asiaan vihkiytynyt tai edes tietää paikalle tullessaan, mitä kestävyysmurroksella tarkoitetaan, kertoo Mervaala.

Tarinoita kestävyysmurroksesta -näyttely Merikeskus Vellamon Ruuma-tilassa 5.–29.10. Kotkalaiset voivat lähettää valokuviaan mukaan kampanjaan keskiviikkoon 22.9. asti osoitteessa www.kemutarinat.fi/kuvalomake.

Työpaja lauantaina 2.10. kello 12 Merikeskus Vellamossa. Ilmoittautuminen on avoinna perjantaihin 1.10. asti osoitteessa www.kemutarinat.fi/kotka.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka