Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Milloin rajoituksista voidaan luopua, miksi tartuntamääriä seurataan yhä, milloin koronaa voidaan pitää yhtenä tautina muiden joukossa? – Kysyimme Kymsotelta vastauksia lukuisiin koronakysymyksiin

Koronan normalisointi tulevaisuudessa edellyttää riittävää rokotekattavuutta Suomessa ja maailmalla, arvioi Kymsoten infektioylilääkäri Risto Pietikäinen.

Kuvituskuva. Outi Paappanen

Siiri Puukka

Koronatilanteen paheneminen on puhuttanut kymenlaaksolaisia viime aikoina, ja Kymsote on väläytellyt leviämisvaiheeseen siirtymisen mahdollisuutta. Kysyimme Kymsoten infektioylilääkäriltä Risto Pietikäiseltä vastauksia polttavimpiin koronakysymyksiin.

Mikä on Kymsoten koronatilanne: kuinka paljon ihmisiä on sairaalahoidossa ja onko se teidän mielestänne suuri määrä?

– Tällä hetkellä on kaksi sairaalahoidossa. Määrä on melko vähäinen.

Minkä verran koronaan liittyviä kuolemantapauksia on Kymsoten alueella ollut viime aikoina?

– Kaksi viimeisintä menehtymistä ovat olleet viime kuukausina. Vähän alle 70-vuotias rokottamaton potilas ja noin 80-vuotias kerran rokotettu potilas.

Minkä ikäiset ihmiset yleensä päätyvät sairaalaan koronan vuoksi?

– Nyt kesällä meillä ei ole ollut yli 70-vuotiaita potilaita, ilmeisesti koska suurin osa on saanut kaksi rokotusta.

– Heinäkuun aikana meillä on ollut sairaalassa yhteensä yhdeksän potilasta, joista viisi tavallisessa osastohoidossa, ikähaitariltaan 27–61-vuotiaita. Heistä vain yhdellä oli yksi rokotus, muut olivat rokottamattomia.

– Valvonta- ja teho-hoidossa oli neljä potilasta ikähaitarilla 43–66 vuotta. Heistä kaksi oli rokottamatonta ja kaksi yhden rokotuksen saaneita.

– Ei siis yhtään kahden rokotuksen saanutta.

Miksi koronan tartuntamääriä seurataan yhä?

– Tartuntamäärät kertovat kuitenkin jotain siitä, miten paljon virusta alueella on kiertämässä ja tarjolla. Esimerkiksi vuosi sitten kesällä ei ollut yhtään tartuntaa 1,5 kuukauteen eli virusta ei liikkunut. Nyt tilanne on toinen. Kun määrä lisääntyy, sitä varovaisempi on syytä olla.

Mitä tartuntamäärät kertovat koronatilanteesta?

– Todellakin antavat jotain arvioita siitä, miten paljon virusta on tarjolla ja miten herkästi se tarttuu.

Mihin tartuntamäärät vaikuttavat?

– Kun jäljitämme tartunnat, niin tiedot kertovat missä paikoissa virus herkimmin tarttuu, ja voisimme suunnata rajoituksia niihin, ettei tarvitse kaikkea rajoittaa. Esimerkiksi nuo yökerhot ja baarit tai terassit.

– Se myös antaa vinkkiä siitä, onko tartunnanehkäisy kunnossa työpaikoilla vai pitäisikö sitä tehostaa. Samoin jos paljon tarttuu yksityistilaisuuksissa, on aiemmin ollut suosituksia osallistujamääristä niin yleisö- kuin yksityistilaisuuksista.

Milloin korona voidaan normalisoida yhdeksi taudiksi muiden joukossa?

– Todennäköisesti se ei häviä Suomestakaan kokonaan. Mutta kun rokotuskattavuus saadaan toivottavasti yli 80–90 prosenttiin ja haavoittuvimmat on suojattu, tämä lienee jatkossa normaali tilanne.

– Maailmasta korona ei häviä varmaan vuosiin, sillä köyhillä mailla ei ole mahdollista rokottaa kuten meillä rikkailla. Eli ulkomaanmatkailu on jatkossakin riski, tosin määränpäästä riippuen.

Mitä koronan normalisointi edellyttää?

– Rokotuskattavuus Suomessa ja jatkossa koko maailmassa riittävälle tasolle.

Miten rokotuskattavuus vaikuttaa koronatilanteeseen ja sen luonteeseen?

– Rokotetut voivat kyllä joskus sairastua, mutta he levittävät tartuntaa paljon vähemmän ja heillä hyvä suoja vaikealta taudilta. Viruksen kiertokulku vähenee.

Suojaako jo yksi rokote koronatartunnalta?

– Yhden rokotteen jälkeen suoja varianteille näyttää heikolta. On oltava kaksi rokotetta, tai sairastettu tauti ja ainakin yksi rokote.

Entä suojaako kaksi rokotetta?

– Ilmeisesti vain 0,06 prosenttia kaksi kertaa rokotetuista saa tartunnasta oireisen taudin. Eli melkoisen hyvin suojaa ja vähentää jatkotartuntoja.

Tarvitaanko vielä kolmas rokote? Annettaisiinko se kaikille?

– Sitä vielä tutkitaan. Jotkut maat ovat jo ilmoittaneet rokottavansa. Suomi odottaa vielä tutkimuksia, tarvitaanko kolmas rokote ja olisiko se sama entinen vai varianteille ”tuunattu”.

– Arvellaan, että jos kolmas kerta meillä tulee, se tulee vuodenvaihteen jälkeen riskiryhmäläisille, monisairaille iäkkäille ja niille, joilla kahden rokotteen väli on ollut lyhyt.

Kuinka paljon Kymsoten alueella on long covid -potilaita?

– Long covidista alueellamme ei ole tietoa. Meillä ei ole vielä poliklinikkaa, joka sitä etsisi ja tutkisi. HUS:ssa vasta on alettu asiaa tutkia ja siellä on poliklinikka.

– Tällä hetkellä Kymenlaakson terveydenhuolto on niin kuormittunut niin koronasta kuin muistakin potilaista, että resursseja ei ole vielä meillä long covidiin. Mitään selkeää hoitomuotoakaan ei vielä ole keksitty.

Milloin rajoituksista voidaan luopua?

– Minusta vasta kun rokotuskattavuus on riittävän hyvä ja tartuntamäärät ovat vähäiset.

Muokattu 3.8. kello 10: Potilaiden yksityisyydensuojan varmistamiseksi huomiot sukupuolesta poistettu ja tarkka sairastumisajankohta lavennettu kuukausitasolle.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka