Kiitos, että olet tilaajamme! Olet mukana turvaamassa laadukkaan journalismin tulevaisuutta.

Kymsoten infektioylilääkäri: Kun ei ole ruuhkaa ja voi noudattaa turvavälejä, voi hellepäivänä luistaa maskin käyttämisestä ulkona

Normaaliin elämään Suomessa voidaan palata, kun noin 90 prosenttia väestöstä on rokotettu, Kymsoten infektioylilääkäri Risto Pietikänen toteaa. Pietikäinen muistuttaa, että korona voi nuorellakin ihmisellä johtaa sairaalahoitoon ja katkaista urheilu-uran.

Maskit estävät tehokkaimmin usein tietämättään tartuttavassa vaiheessa olevaa henkilöä tartuttamasta koronaa lähellään oleviin henkilöihin. Kuvituskuva. Katja Juurikko

Johanna Vehkaluoto

Kymen Sanomien toimitukseen viestin lähettänyt lukija pohti viestissään, miksi jotkut ihmiset kulkevat ilman maskia. Ovatko he jo sairastaneet koronan, saaneet täyden rokotesuojan tai negatiivisen testituloksen?

– Maskien käyttöhän ovat vapaaehtoista, kylläkin kovasti suositeltua. En usko että jokainen maskiton on sairastanut koronan tai että heidät rokotettu kaksi kertaa. Periaatteessa kyllä suositamme heillekin maskin käyttämistä. Tärkeintä maskin käyttäminen on tietysti niillä, jotka ovat rokottamattomia, kerran rokotettuja tai tautia sairastamattomia, muistuttaa Kymsoten infektioylilääkäri Risto Pietikäinen.

Pietikäinen toteaa, että maskit estävät tehokkaimmin usein tietämättään tartuttavassa vaiheessa olevaa henkilöä tartuttamasta koronaa lähellään oleviin henkilöihin.

– Maskit suojaavat kyllä myös jonkin verran tartunnan saamiselta.

Kun turvavälit ovat kunnossa ei maskia tarvitse käyttää ulkona

Pietikäinen on huomannut, että monet käyttävät maskia myös esimerkiksi pyöräillessään ja tilanteissa joissa he ovat kaukana muista ihmisistä.

– Silloin ei tarvitse käyttää maskia. Maskia suositellaan käytettäväksi silloin, kun kahden metrin turvaväliä ei voida noudattaa, erityisesti sisätiloissa, liikennevälineissä ja ulkona paikoissa, joissa ollaan ruuhkassa eikä turvaväliä voida noudattaa.

Aiemmin korona tarttui hyvin huonosti ulkotiloissa.

– Mutta ilmeisesti Intian deltavariantti, joka alkaa olla vallitseva muoto ilmeisesti myös Suomessa, tarttuu herkemmin myös ulkona.

Pietikäinen toteaa, että ulkona maskia kannattaa käyttää, kun tapaa tuttavan ja jää keskustelemaan.

– Silloin maskin käyttö unohtuu helpoimmin, jos henkilö ei käytä sitä koko ajan. On ymmärrettävää, että varsinkin helteellä maskin käyttäminen koko ajan tuntuu tukalalta. Siksi voi niin sanotusti armahtaa itseään ja olla käyttämättä maskia, kun ei ole ruuhkaa ja turvaväliä voi hyvin noudattaa.

Rokote kannattaa ottaa jo oman edun vuoksi

Toimitusta lähestynyt lukija mietti myös sitä, miksi koronarokote kannattaa ottaa.

– Kaksi rokotetta suojaavat hyvin vaikealta koronataudilta, vain harvat kahteen kertaan rokotetut joutuvat sairaalaan, saati tehohoitoon. Rokote siis kannattaa ottaa oman edun vuoksi, muistuttaa Pietikäinen.

Infektioylilääkäri toteaa, että iäkkäät ja muuten sairaat potilaat ymmärtävät hyvin rokotusten tärkeyden ja rokotuskattavuus heidän keskuudessaan on Suomessa hyvä.

– Nuoren tai työikäisen terveen henkilön on usein vaikeampi ymmärtää, miksi rokote kannattaa ottaa, kun varsinkin lapset ja nuoret useimmiten sairastavat taudin lievänä. Vaikeamman tautimuodon sairastamisen riski tosin alkaa kasvaa jo 40 ikävuoden jälkeen. Nuorempikin henkilö voi joutua sairaalahoitoon. Nytkin nuorin sairaalassa koronan vuoksi oleva on alle 30-vuotias.

Pietikäinen sanoo, että nuorehkojen ja terveiden ihmisten kannattaa ottaa rokote erityisesti suojatakseen iäkkäitä ja sairaita omaisiaan, etteivät he tartuta sellaisia ihmisiä, joille tauti voi olla kohtalokas.

– Lisäksi on valitettavasti huomattu, että nuorella lieväkin koronatauti voi aiheuttaa pitkäaikaisia oireita, voinnin ja suorituskyvyn heikkenemistä. Sellaisia oireita on sanottu esiintyvän jopa 30–60 prosentilla sairastuneista.

Nuorehkojen ja terveiden ihmisten kannattaa ottaa rokote erityisesti suojatakseen iäkkäitä ja sairaita omaisiaan. Kuvituskuva. Anu Kiljunen

Urheilu-ura voi kariutua koronaan

Pitkäaikaisten oireiden aiheuttamat hankaluudet korostuvat, mikäli sellaisista kärsivä henkilö joutuu työssään tai harrastuksessa rasittamaan itseään. – Pahimmassa tapauksessa työkyky heikkenee ja urheilu-ura kariutuu. Menkää siis kaikki nuoretkinottamaan rokote kun mahdollista, oman edun ja lähihenkilöiden takia, kannustaa Pietikänen.

Infektioylilääkäri toteaa, että Kymenlaaksossa urheilu on muutenkin tärkeä asia.

– Meillä on valitettavasti ollut runsaasti urheilupiireissä todettuja tartuntoja, niin itse joukkueurheilijoilla kuin toimihenkilöilläkin. Jotta urheilutoimintaa voidaan jatkaa keskeyttämättä, on rokottautuminen hyvin tärkeää.

Pietikäinen muistuttaa, että urheilijoiden on muutenkin oltava tarkkana.

– Urheilu-uran takia tulee urheilijoiden olla vielä huolellisempia myös vapaa-ajalla. Mukavassa seurassa saatu tartunta voi johtaa koko oman ja vastustajajoukkueen karanteeneihin. Sellaista ei kukaan halua.

Normaaliin elämään, kun 90 prosenttia on rokotettu

Valtioneuvosto on asettanut tavoitteekseen estää terveydenhuollon kuormittumisen ja koronakuolemat. Pietikäinen kertoo, että infektiolääkärit haluaisivat enemmän, eli pysäyttää viruksen kiertämisen.

– Koko maailmassa se ei nyt onnistu, koska rokotuskattavuus kehittyvissä maissa on todella huono. Suomessa tähän on paljon paremmat mahdollisuudet. Todennäköisesti se kuitenkin vaatisi sitä, että noin 90 prosenttia koko väestöstä on rokotettu. Mikäli tähän päästään, ainakin Suomessa voitaisiin maan sisällä palata normaaliin elämään, pohtii Pietikäinen.

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka